Geenirehulla tuotettuun sianlihaan siirrytään Suomessa alan suuryhtiöiden ilmoitusasiana. Olisi tarvittu laajempi keskustelu siitä, onko tämä oikea askel.
Kuluttajan ei ole tähän asti Suomessa kotimaista lihaa ostaessaan tarvinnut pohtia, onko sen tuotantoon käytetty geenimuunneltua rehua vai ei. Kohta tilanne muuttuu. Ensin LSO Foods ja heti perässä Atria ovat ilmoittaneet aloittavansa geenimuunnellun rehun tuonnin Suomeen.
Syy on yksinkertainen: halu pärjätä kilpailussa. Sianlihan tuottajat tarvitsevat valkuaista varten soijarehua, ja 90 prosenttia maailman soijarehukaupasta käydään geenimuunnellulla tavaralla. Sellaisen ostaminen on paljon halvempaa.
Samalla kuitenkin poistuu yksi suomalainen erityispiirre eli tällaisten kotimaisten tuotteiden puuttuminen noin vain, kahden suuren elintarvikeyhtiön päätöksillä. Kansanedustaja Liisa Jaakonsaari oli oikealla asialla kaivatessaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Suhtautuminen geenimuunteluun jakaa nimittäin mielipiteitä jyrkästi.
Kuvaava on MTK:n puheenjohtajan Michael Hornborgin lausunto Helsingin Sanomille: "Itse en käyttäisi kotitilallani gmo-rehua, koska sen pitkäaikaisia vaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu." MTK:n sisällä karkea jako on, että sikalanomistajat kannattavat ja maidontuottajat vastustavat geenimuunneltua rehua.
LSO:n päätös poiki saman tien mielenosoituksen yhtiön pääkonttorin edustalle Forssaan. Moni alan asiantuntija on käyttänyt puheenvuoroja, joiden mukaan muuntogeenisten rehujen käytöstä ei voi koitua mitään riskiä. Tavallinen kuluttaja on tämän kaiken keskellä ymmällään. Selkeiden totuuksien löytäminen on vaikeaa.
Olisi kohtuullista vähintään edellyttää, että kuluttaja voisi tuotetta ostaessaan tehdä tietoisen valinnan suuntaan tai toiseen. Sianlihapakkauksiin ei kuitenkaan näillä näkymin ole tulossa merkintää gmo-rehun käytöstä. Jos tällainen leima koettaisiin kilpailuvaltiksi, se varmasti ilomielin pakkauksiin laitettaisiin. Nyt vaikutelma on, että koko asia halutaan häivyttää pois näkyviltä.
Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että geenimuunneltujen tuotteiden käyttö olisi vaarallista ihmisen terveydelle. Yhdysvalloissa muuntelu on elintarviketuotannossa arkipäivää. Euroopassa suhtautuminen on ollut paljon varovaisempaa ja periaatteellisempaa. On vedottu riskeihin, joita mahdollisesti saattaa olla olemassa ja on kaivattu tutkimustuloksia nykyistä pidemmältä aikaväliltä. Uutiset eläintaudeista eivät ole lisänneet kuluttajien luottamusta muunteluun, vaikka asioilla ei olisikaan keskenään tekemistä.
EU:n sääntöjen mukaan merkintä tuotteeseen on laitettava, jos siinä on yli 0,9 prosenttia muuntogeenisiä ainesosia. Rehun käyttö lihantuotannossa ei ylitä tätä rajaa. Siksi merkinnässä kysymys olisi selkeästi kotimaisesta käytännöstä.
Puheenjohtaja Hornborg muistuttaa, että mielikuva suomalaisesta ruoasta puhtaana, terveellisenä ja turvallisena on ristiriidassa muuntogeenisen rehun käytön kanssa. Kansanedustaja Jaakonsaari puolestaan on vaatinut vähintään välikysymystä ruokaturvallisuudesta.
Puheenvuorot todistavat, ettei geenimuunnellun rehun käytön pitäisi olla pelkkä ilmoitusasia. Laajempi keskustelu on tarpeen, jotta erilaiset kannat ja niiden perustelut tulisivat selkeästi esille. Kuluttajien puolestaan on syytä tiedostaa, että vaatimalla aina vain halvempia elintarvikkeita lyödään korvalle vaatimusta aina vain puhtaammasta tuotannosta.