Suomen Akatemia aloittaa tänä vuonna monivuotisen tutkimusohjelman muuntogeenisten organismien käytön vaikutuksista. Hankkeessa selvitetään muun muassa geenimuuntelun ekologisia riskejä sekä sen eettisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi korosti tiistaina Akatemian tiedotustilaisuudessa Helsingissä, ettei hanke pysty lopullisesti vastaamaan avoimiin kysymyksiin. Kaupin mukaan hankkeella pyritään kehittämään välineitä, joiden avulla voidaan systemaattisesti käydä läpi geenitekniikan myönteiset ja kielteiset vaikutukset.
Hankkeeseen osallistuva kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri asetti tutkimuksen tärkeimmäksi kysymykseksi sen, tarjoaako geenitekniikka esimerkiksi kasvinjalostuksessa enemmän hyötyä vai haittaa perinteiseen kasvinjalostukseen verrattuna.
Yksi tunnetuimpia geeniteknisesti muunneltuja viljelykasveja on ns. kultainen riisi, joka on kehitetty tuottamaan A-vitamiinin esiastetta betakaroteenia.
Siirtogeenitekniikkaa on käytetty pitkään peltokasvien jalostuksessa Yhdysvalloissa, jossa esimerkiksi 80 prosenttia viljellystä soijasta on siirtogeenistä.