Helsinki Suomen Akatemia aloittaa tänä vuonna monivuotisen tutkimusohjelman muuntogeenisten organismien käytön vaikutuksista. Hankkeessa selvitetään muun muassa geenimuuntelun ekologisia riskejä sekä sen eettisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi korosti tiistaina Akatemian tiedotustilaisuudessa Helsingissä, ettei hanke pysty lopullisesti vastaamaan avoimiin kysymyksiin. Kaupin mukaan hankkeella pyritään kehittämään välineitä, joiden avulla voidaan systemaattisesti käydä läpi geenitekniikan myönteiset ja kielteiset vaikutukset.
Hankkeeseen osallistuva kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri asetti tutkimuksen tärkeimmäksi kysymykseksi sen, tarjoaako geenitekniikka esimerkiksi kasvinjalostuksessa enemmän hyötyä vai haittaa perinteiseen kasvinjalostukseen verrattuna.
Yksi tunnetuimpia geeniteknisesti muunneltuja viljelykasveja on ns. kultainen riisi, joka on kehitetty tuottamaan A-vitamiinin esiastetta betakaroteenia. Kultaista riisiä on suunnattu kehitysmaihin, joissa riisi on tärkein ravintokasvi.
Siirtogeenitekniikkaa on käytetty pitkään peltokasvien jalostuksessa Yhdysvalloissa, jossa esimerkiksi 80 prosenttia viljellystä soijasta on siirtogeenistä. Keskustelua tekniikan eduista ja haitoista käytiin Yhdysvalloissa jo 1980-luvulla.
Euroopassa sen käyttöön on sen sijaan suhtauduttu varauksellisesti. Geenimuunneltujen organismien käyttö EU:ssa perustuu ilmoitusmenettelyyn ja ennakkohyväksyntään.
- Suomalaisen tutkimusohjelman ajoittuminen 2000-luvun alkuun heijastelee sitä, ettei kysymys geenimuuntelusta ole ylipäänsä noussut vahvasti keskustelun kohteeksi Suomessa, arvioi Kauppi. Rahoituksen saaminen vastaavalle hankkeelle olisi myös saattanut olla aiemmin vaikeaa.
Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta 3,3, miljoonalla eurolla. Rahoitukseen osallistuvat myös maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö.