Kukkimattoman koivun ympäristövaikutusten seurantaan perustettu Joensuun yliopiston kenttäkoeala on säästynyt ilkivallalta. Kasvitieteelliselle puutarhalle vuosi sitten rakennettu tarkoin vartioitu kenttäkoeala ei tuottanut tutkijoille kesän aikana muutenkaan yllätyksiä. Koealalle istutettiin noin 600 koivuntainta, joista puolet oli muuntogeenisiä.
-- Taimet säilyivät kuivuudesta huolimatta hyvin, kertoo tutkimushankkeen johtaja Markku Keinänen. Kenttäkokeessa tutkitaan säilyttääkö koivu geenimuuntelulla synnytetyt ominaisuutensa luonnossa ja leviävätkö ominaisuudet muualle ympäristöön, esimerkiksi luonnonkoivuihin. Lisäksi tutkijat selvittävät, muuttuuko geenikoivujen laatu esimerkiksi niitä syövien hyönteisten kannalta tai seuraako muuntamisesta vaikutuksia maaperäeliöstölle.
-- Tutkimuksesta on saatu vasta alustavia tuloksia. Johtopäätösten aika on joskus ensi keväänä. Meitä kiinnostaa poikkeavatko muuntogeeniset koivut jotenkin tavallisista koivuista, mutta kesän aikana sellaisia havaintoja ei tehty, Keinänen myöntää.
Kenttäkoealue on eristetty korkealla piikkilanka-aidalla. Kaksi vuotta sitten geenimuunneltujen puiden kenttäkoe tuhottiin Punkaharjulla. Vuosi sitten Jokioisilla tuhottiin geeniperunan koeala. Ympäristöjärjestöt vastustivat pitkään kenttäkoeluvan myöntämistä. Vastustajien mielestä riskit muunneltujen ominaisuuksien karkaamisesta luontoon ovat liian suuret.
-- Siirtogeeni ei pääse leviämään luonnonkoivuihin, koska koivu ei kuki. Kasvukaudella kukkimattomuus varmistetaan etsimällä kukinnon alkuja. Jos niitä löytyy, koivut poistetaan kokeesta, Keinänen muistuttaa.