Helsinki Professori Hely Häggmanin on vaikea toipua Punkaharjulla kesäkuussa geenimuunneltujen koivujen kenttäkokeelle tehdystä tuhotyöstä.
Hely Häggman on Oulun yliopiston biologian laitoksen professori ja tuhotun kokeen perustaja ja vetäjä.
"Taloudelliset tappiot ovat satoja tuhansia euroja, mutta tieteelliset menetykset ovat vieläkin suuremmat. Kaikki kokeet jäivät tekemättä", professori Häggman kertoi Suomen Akatemian tiedotustilaisuudessa torstaina.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) rahoittaman viisivuotisen kenttäkokeen oli määrä jatkua vielä vuoden 2005 loppuun saakka.
Metlan omistamalle parin hehtaarin maa-alueelle Punkaharjulla istutettiin vuonna 2000 geenitekniikkalakia valvovien viranomaisten luvalla 384 rauduskoivun tainta, joihin oli siirretty kaksi vierasta geeniä, toinen koivusta ja toinen pinaatista.
Perusbiologian alaan kuuluva tutkimus
Professori Häggmanin kasvattamien taimien avulla oli tarkoitus tutkia siirtogeenisten metsäpuiden hiili- ja typpiaineenvaihduntaa ja ympäristövaikutuksia luonnonoloissa, jotka poikkeavat huomattavasti laboratorio- ja kasvihuoneympäristöstä.
Tutkimukseen valittiin rauduskoivu sen vuoksi, että se on koko Suomen tärkein lehtipuu levinneisyydeltään ja taloudellisesti.
Metlan sekä Oulun, Helsingin ja Joensuun yliopistojen yhteinen kenttäkoe oli perusbiologiaan alaan kuuluva tieteellinen tutkimus. Sillä ei ollut kaupallisia tavoitteita eikä metsäteollisuuden tukea.
Koealue tuhottiin täysin juhannusviikolla tehdyssä öisessä iskussa.
"Kaikki taimet oli katkottu tai revitty juurineen irti. Koivut olivat nuoruusvuosissaan, pisimmät parimetrisiä. Alue tuhottiin viikkoa ennen näytteidenottoa. Mitään ei saatu talteen", professori Häggman kertoi.
Vahingon tekijöitä ei ole vielä tavoitettu. Keskusrikospoliisin Mikkelin yksikkö jatkaa tutkimuksia.
Tunnelma Akatemian parituntisessa tiedotustilaisuudessa oli ajoittain sähköinen, kun asiantuntijoilta tivattiin tiukkaan sävyyn tietoa geenimuunneltujen kasvien kenttäkokeiden mahdollisesti sisältämistä ympäristöriskeistä.
Kokeita vastustavan Kansalaisten Bioturvayhdistyksen edustajat jakoivat ulko-ovella omia tiedotteitaan. Akatemian tiloihin heitä ei päästetty.
Piikkilanka-aitoja
ja valvontakameroita
Tutkija Markku Keinänen Joensuun yliopistosta sanoi, että tulevaisuudessa kenttäkokeiden valvontaa joudutaan tiukentamaan. Ajatus piikkilanka-aidoista, vartijoista ja valvontakameroista on Keinäsen mukaan "epämiellyttävä ja epätoivottava", mutta tämän tapahtuman valossa väistämätön.
"Kaikki vartiointiin kuluvat varat ovat poissa tutkimusrahoituksesta", tutkija Keinänen harmitteli.
Punkaharjun kenttäkokeen tulevaisuus on Hely Häggmanin mukaan täysin avoin. "Mitään suunnitelmia ei ole. Jos koetta jatketaan, kaikki työ on aloitettava kokonaan alusta. Lakikin on muuttunut. Kaikki on niin äsken sattunut. On ollut aika vauhdikasta", uupuneen ja stressaantuneen oloinen professori sanoi.
Häggman kertoi tulleensa itse tuhopaikalle, kun hävityksestä oli kulunut vuorokausi. "Aivan hirveää se oli, ei sitä voi edes kuvitella."
Akatemian tilaisuudesta Häggman kiirehti takaisin Punkaharjulle, jossa tutkijoille riittää vielä pitkäksi aikaa jälkien selvittelyä.
Euroopassa
22 000 kenttäkoetta
Geenitekniikan käyttöä säätelee Suomessa laki. Kenttäkokeiden aloittamiseen on haettava lupa geenitekniikan lautakunnalta.
"Luvan myöntämistä edeltää riskiarviointi. Jos koe ei aiheuta riskiä ihmisille eikä ympäristölle, se voidaan toteuttaa", kertoi geenitekniikan lautakunnan pääsihteeri Irma Salovuori.
Laki on ollut voimassa Suomessa vuodesta 1995. Kenttäkokeita on tähän mennessä tehty noin 20, perunalla, sokerilla, rapsilla ja metsäpuilla. Euroopassa kenttäkokeita on ollut noin 22 000.
"Jokainen koehakemus lähetetään Suomesta myös muille EU-maille, joilla on 30 vuorokautta aikaa kommentoida sitä ja tuoda julki mahdolliset tiedossa olevat riskit. Myös yleisölle on laissa turvattu mahdollisuus kommentoida hakemuksia", geenitekniikan lautakunnan pääsihteeri kertoi.
Geenitekniikkalakiin on tulossa muutoksia, jotka tiukentavat riskin arviointia. Lakiuudistus tulee presidentin esittelyyn syyskuussa.