Kahdeksan eurooppalaista tiedekeskusta, yhtenä Suomen Heureka, ovat tuottaneet yhdessä Bionet-nettisivuston (www.bionetonline.org), joka antaa perustietoa geeneistä ja valottaa elämään ja biotieteisiin liittyviä eettisiä, lainsäädännöllisiä ja sosiaalisia kysymyksiä.
Sivuston yhtenä teemana on Kuka omistaa geenisi? Muita teemoja ovat Kantasolut, Pidempi elämä, Elämä HIV:n kanssa, Mittatilausvauva ja Tulevaisuuden ruoka.
Geenitutkimus on myös yksi osa-alue Tiedekeskus Heurekan uudessa näyttelyssä, jonka nimenä on Avoimet kysymykset.
"Ihmisen perimä sisältää 35 000-40 000 geeniä sekä 7 000 perinnöllistä tautia. Perinnöllisiä tauteja aiheuttavia geenejä on selvitetty nyt 1 500, eli suuri joukko on vielä selvittämättä", professori Leena Peltonen-Palotie kertoi yleisöluennossaan Heurekassa sunnuntaina.
Peltonen-Palotie vertasi geenitutkimuksen nykyvaihetta 1800-luvun lääketieteeseen.
"Emme esimerkiksi vielä osaa kaikkea geenien välisestä vuorovaikutuksesta, emme esimerkiksi vielä tiedä, kuinka geenit kytkeytyvät toisiinsa esimerkiksi syövässä."
Geenitutkimuksessa on saavutettu menestystäkin, joskin suuret menestystarinat kohdistuvat hyvin harvinaisiin tauteihin kuten ns. Sallan tautiin sekä harvinaiseen, perinnölliseen Alzheimerin tautiin, jotka ovat yhden virheellisen tautigeenin aiheuttamia.
"Kun on kyse monen virheellisen tautigeenin yhdistelmästä, on virheen tutkiminen monimutkaisempaa. Tällaisten monien tautigeenien yhdistelmän aiheuttamien tautien lähteille olemme vasta pääsemässä. Näiden tautien osalta myös elintavoilla ja ympäristötekijöillä on geenien ohella suuri vaikutus taudin puhkeamiseen, esimerkkeinä vaikea depressio tai korkea verenpaine."
Leena Peltonen-Palotie työskentelee Helsingin yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksella. Hän palasi kesällä 2002 Yhdysvalloista Suomeen ja johtaa yhtä kolmesta eurooppalaisesta genetiikan huippututkimusohjelmasta, joita EU rahoittaa neljän lähivuoden ajan.