Ga­li­leon testaus alulle

Eurooppalainen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä otti keskiviikkona ensimmäisen askeleensa, kun Giove A -satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle radalle varhain aamulla Baikonurista Kazakstanista.

Kohti taivaita. Venäläinen Sojuz-kantoraketti saatteli Giove A-satelliitin avaruuteen.
Kohti taivaita. Venäläinen Sojuz-kantoraketti saatteli Giove A-satelliitin avaruuteen.
Kuva: AFP Photo

Eurooppalainen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä otti keskiviikkona ensimmäisen askeleensa, kun Giove A -satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle radalle varhain aamulla Baikonurista Kazakstanista.

Satelliitin vei kiertoradalleen venäläinen Sojuz-kantoraketti.

Venäläisen Roskosmos -yhtiön mukaan satelliitin laukaisu onnistui hyvin ja kantoraketti irtautui satelliitista suunnitellulla tavalla. Maata kiertävälle radalleen päästyään satelliitin aurinkopaneelit avautuivat ja tietokoneet alkoivat toimia suunnitellusti.

"Meillä on toimiva satelliitti", Euroopan avaruusjärjestön ESA:n projektijohtaja Javier Bendicto vahvisti puhelimitse Baikonurista.

Giove A:n on määrä testata teknologiaa, jota tarvitaan eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän rakentamiseen.

Satelliitissa on muun muassa kaksi supertarkkaa atomikelloa, jollaisia ei koskaan aikaisemmin ole lähetetty avaruuteen. Kvartsintarkka aika on paikanmäärityksen ehdoton minimivaatimus.



Suunniteltu
siviilikäyttöön


Yli 3,4 miljardia euroa maksavan järjestelmän on tarkoitus koostua 30 satelliitista. Valmistuttuaan se tarjoaisi EU-maille Yhdysvaltain teknologiasta riippumattoman paikannusjärjestelmän, joka olisi myös nykyistä tarkempi.

Nykyisen GPS-paikannuksen tarkkuus on noin kymmenen metriä, kun Galileon luvataan pääsevän kymmenen sentin tarkkuuteen.

Galileo on myös suunniteltu täysin siviilikäyttöön, kun nykyisen GPS-järjestelmän juuret ovat amerikkalaisessa sotilasteknologiassa.

Galileon rahoitus on tarkoitus järjestää niin, että kaksi kolmannesta rahoista tulee yrityksiltä ja lopun rahoittavat eri valtiot. Galileon toivotaan olevan käyttökunnossa vuonna 2008. Lopullisesti järjestelmän on määrä olla valmis vuonna 2010.



Uusi järjestelmä
myös lennonjohdolle


Galileo mahdollistaa koko joukon uusia sovelluksia, kuten entistä tarkemman matkapuhelin- ja autonavigoinnin. Järjestelmää on tarkoitus myös käyttää uuden eurooppalaisen lennonjohtoteknologian luomiseen, joka ajan myötä korvaisi täysin nykyiset järjestelmät.

Satelliitin on rakentanut brittiläinen SSTL-yhtiö. Galileossa tulee olemaan myös suomalaistekniikkaa, sillä espoolainen Space Systems Finland Oy toimittaa järjestelmään ohjelmistokomponentteja.

Ilmoita asiavirheestä