Perjantaina markkinoiden riemu G20-kokouksen päätöksistä vaihtui jo varovaisempiin aatoksiin. Talouskriisin taittajaksi G20-kokouksen rohdoista tuskin vielä yksin on. Britannian pääministeri Gordon Brown sanoi kokouksen jälkeen, että tapaamisessa saatiin aikaiseksi "uusi maailmanjärjestys".
Suomalaisasiantuntijat ovat arvioissaan maltillisempia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Sixten Korkmanin mukaan kokous oli monessa mielessä merkittävä, jopa historiallinen. Tapaaminen osaltaan vahvisti suuntaa kohti rahoitusmarkkinoiden tiukempaa säätelyä.
"Angloamerikkalainen liberaali suhtautuminen finanssi-instituutioiden sääntelyyn perääntyy ja tilalle tulee selvästi tiukempi kanta", Korkman sanoi perjantaina.
Talousennusteet sysimustia
Aiemmin tällä viikolla taloudellinen yhteistyöjärjestö OECD arvioi, että rahoituskriisi ja maailmankaupan romahdus syventävät globaalin talouden alamäen pahimmaksi ja laajimmaksi talousahdingoksi toisen maailmansodan jälkeen.
Maailman yhteenlaskettu bruttokansantuote supistuu OECD:n ennusteen mukaan tänä vuonna tuntuvasti aiemmin arvioitua enemmän eli 2,7 prosenttia. Maailmantaloudessa jyllääviä mollisointuja G20-kokouksen toimet eivät pysty yksin vaimentamaan.
"En lähtisi arvioimaan, että tästä tulee kriisin käännekohta", Korkman sanoi.
Korkmanin mukaan optimistinen arvio voisi olla, että käänne tapahtuisi ennen vuoden loppua.
EU:n laajentumiskomissaarin Olli Rehnin mielestä G20-huippukokouksen päätökset ja markkinoiden ensimmäiset reaktiot ainakin ennakoivat käännettä maailmantaloudessa.
"Nämä ratkaisut saattavat ennakoida käännettä maailmantalouden kehityksessä niin, että vapaa pudotus on ohitse ja päästään vakaammalle pohjalle rakentamaan työllistävän kasvun perusteita", Rehn arvioi perjantaina Helsingissä politiikan toimittajien lounastilaisuudessa.
Rehnin mukaan reaalitalouden suunta on yhä alaspäin. Työttömyyskin kohoaa ennusteiden mukaan vielä ensi vuonna. Pörssien reaktiot kuitenkin kertovat, että talouden odotetaan pääsevän vakaammalle pohjalle.
"Tämä ei ole vielä käänne itsessään, mutta tämä mielestäni ennakoi kyllä käännettä, joka on edelleenkin vielä aika hauras ja epävarma", Rehn sanoi.
Riittääkö köyhimmille maille apua?
Korkman nostaa kokouksen annista erityisesti esille Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n resurssien kasvattamisen. Kokouksessa sovittiin, että IMF:n lainanantoresurssit kolminkertaistetaan 750 miljardiin dollariin.
"Kun lainatiskeille tulee maita Itä-Euroopasta tai kauempaa, niin niitä voidaan avittaa sopeutumisajan. Näin voidaan rajoittaa niitä kielteisiä heijastusvaikutuksia, joita näiden maiden ongelmilla muuten olisi sekä pankkijärjestelmään että maailmantalouteen laajemminkin", Korkman sanoi.
Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila arvioi, etteivät uudetkaan IMF:n resurssit välttämättä riitä kaikille.
"Ongelmaksi voi edelleen jäädä köyhimpien maiden tukeminen, joiden tukemiseen nämäkään rahat eivät välttämättä vielä riitä", Uotila sanoi.