Ydinvoimaloiden turvallisuuden parantaminen on jatkuvaa työtä. Maailmalla voimaloissa tapahtuneet onnettomuudet ovat antaneet aina sysäyksiä uudistuksille.
Japanin Fukushiman ydinvoimalassa maaliskuussa tapahtunut onnettomuus järisytti maailmaa. Kiinnostus uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen pysähtyi kuin seinään. Se ehti jo elpyä Ternobylissä Ukrainassa 1986 tapahtuneen onnettomuuden jäljiltä.
Niin Ternobyl kuin edellisellä vuosikymmenellä Yhdysvalloissa tapahtunut Harrisburgin onnettomuus johtivat myös Suomessa toimiin ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamiseksi. Sama vaikutus tulee olemaan Fukushimalla. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi pian Fukushiman turman jälkeen Säteilyturvakeskusta (STUK) selvittämään Suomen ydinvoimaloiden turvallisuustilanteen. STUK:n on määrä julkistaa selvityksensä ensi viikolla.
Varmaa on, että onnettomuus johtaa turvallisuutta parantaviin toimiin Suomen neljässä jo käynnissä olevassa ydinvoimalassa sekä asettaa uusia vaatimuksia parhaillaan rakennettavalle Olkiluoto 3:lle sekä kahdelle suunnitteilla olevalle laitokselle.
Fukushiman onnettomuuden jälkeen Suomessa ajateltiin, ettei vastaavanlaista onnettomuutta voi tapahtua meillä. Samanlainen onnettomuus onkin mitä epätodennäköisintä. Fukushiman turman laukaisi maanjäristys ja sitä seurannut tsunami. Tällaisiahan Suomessa ei ole ollut eikä ole odotettavissa.
Suomalaisissa voimaloissa on varauduttu jo kaikkiin tiedossa oleviin turvallisuusriskeihin.
Eri asia on, onko varautuminen riittävää. Ja mitä kaikkea voi tapahtua, jos samaan aikaan käynnistyy useita odottamattomia häiriöitä? Tämän STUK varmaan nostaa esille selvityksessään. Jo nyt tiedetään, että onnettomuustilanteissa ydinvoimaloiden jäähdytysjärjestelmät ovat avainasemassa. Jos ne pettävät niin kuin Fukushimassa, tuho saattaa olla arvaamaton.
Kokonaan oma lukunsa se, voiko tapahtua jotain sellaista, jota ei kyetä ennakoimaan. Sellaiseen ei voida varautuakaan. Ydinvoimalat toimivat kymmeniä vuosia, ja sinä aikana riskit ja käsitys mahdollisista vaaratekijöistä muuttuvat.
Se, mikä tuntui turvalliselta ensimmäisten suomalaisten ydinvoimalaitosten syntyaikaan, ei riitä täyttämään tämän päivän turvavaatimuksia.
Tämän vuoksi turvallisuutta on kyettävä tarkastelemaan kulloisenkin tiedon valossa ja toimittava sen mukaisesti.
Fukushiman onnettomuus ei ole aiheuttanut Suomessa samanlaista reaktiota kuin Saksassa. Siellä päättäjät ovat ottamassa energiapolitiikassa uuden linjan. Hallituksen nimeämä komitea ehdottaa luopumista ydinvoimaloista vuoteen 2021 mennessä.
Kuten pahimmat ydinvoimalaonnettomuudet muistuttavat, kysymyksessä on energiantuotantotapa, joka on äärimmäisen tehokas.
Ydinvoiman riskit voivat olla pahimmillaan mittaamattomat. Jos vakava onnettomuus tapahtuu, seuraukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Tämän vuoksi ydinvoimaloiden turvallisuuteen ei kiinnitetä koskaan liikaa huomiota.