Japanin Fukushiman maaliskuisen ydinvoimalakatastrofin jälkeen Suomen työ- ja elinkeinoministeriö pyysi Säteilyturvakeskusta STUKia selvittämään ydinvoimaloiden turvallisuuden tilan.
STUKin ensiselvitys ei paljastanut suomalaisvoimaloista mitään sellaisia puutteita tai uhkia, jotka olisivat vaatineet välittömiä toimia. Yleisesti suomalaisia ydinvoimaloita pidetään turvallisina.
Sittemmin ydinvoimaloiden turvallisuuden tilan arviointia on jatkettu osana EU:n edellyttämää stressitestiä. STUK on tehnyt tarkastukset sekä Loviisaan että Olkiluotoon. Jo nyt näyttää selvältä, että voimayhtiöiltä aiotaan vaatia turvallisuutta parantavia toimia käynnissä oleviin laitoksiin. Tiukennetut turvatoimet edellytetään luonnollisesti myös uusilta, rakennettavilta ydinvoimaloilta.
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden tarkastuksissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, miten niissä on varauduttu poikkeuksellisiin luonnonoloihin. Tämä liittyy arvioon siitä, että ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä tulevaisuudessa.
Ydinvoimaloissa on tarkasteltu meriveden pinnan nousun vaikutuksia sekä rakennelmien kestävyyttä sellaisissa maanjäristyksissä, jotka olisivat voimakkaampia kuin Suomessa on tähän asti pidetty mahdollisena. Selvityksen kohteena on ollut myös kovien pakkasten ja helteiden vaikutus turvajärjestelmiin. Kyse on lämpötiloista, jollaisia ei niin ikään aikaisemmin ole ollut.
Tilanteita on arvioitu oloissa, joissa eri turvajärjestelmät saattavat vaarantua yhtä aikaa.
Vaikka kaiken todennäköisyyden mukaan Loviisan ydinvoimalaa ei kohtaisikaan sellainen tulva, johon ei olisi jo varauduttu, siltä aiotaan vaatia parempaa suojautumista veden nousun vaaraa vastaan.
Olkiluodon kahden toiminnassa olevan reaktorin riskinä pidetään sitä, että niistä puuttuu sähköstä riippumaton jäähdytysjärjestelmä.
Sähkön saannin loppuminen voi johtaa siihen, että jäähdytys ei onnistu ja reaktorisydän sulaa. Olkiluodossa joudutaan tekemään muutoksia näiltä osin.
Säteilyturvakeskus antaa raporttinsa ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamisesta vuoden loppuun mennessä. Todennäköisesti laitoksissa ei jouduta tekemään kovin mullistavia muutostöitä, mutta ilman turvallisuuden parantamistoimia ne eivät selviä.
Fukushima ja jo Ternobyl vuonna 1986 muistuttivat, millaisten ongelmien kanssa saatetaan joutua tekemisiin, jos ydinvoimalassa kaikki ei mene niin kuin pitäisi tai kaikki pahimmatkin uhkakuvat toteutuvat.
Fukushima opetti, ettei ydinvoimaloiden turvallisuuden kanssa saa olla leväperäinen. Laitosten turvallisuutta on kohennettava koko niiden elinkaaren ajan niin kuin Suomessa on tehty ja luvataan tehdä.
Ne vaarat, jotka eivät ole ilmeisiä tänään, voivat olla sitä ydinvoimalan elinkaaren ehtoopäässä. Tämän vuoksi turvallisuuden kohentaminen on jatkuva prosessi.