Alta Viime viikonvaihteessa pidetyssä Altan kulttuurisalin 10-vuotisjuhlakonsertissa vierasta vähän oudoksutti, ettei lapsia ja nuoria näkynyt edes yleisön joukossa puhumattakaan siitä, että heidät olisi laskettu esiintymään Oulun kaupunginorkesterin, Altan motettikuoron ja oslolaisten oopperasolistien kanssa - tai jopa sijasta.
Altahan ei ole keski-ikäisten ja sitä vanhempien reservaatti. Siellä toimii muun muassa vireä kulttuurikoulu, joka paraikaa viimeistelee Fikk-lastenmusikaalia noin 250 lapsen ja nuoren voimin.
Altan kulttuurisalissa 27. helmikuuta ensi-iltansa saava Frikk (1997) pohjautuu vanhaan norjalaiseen kansansatuun Veslefrikk med fela. Se kertoo pojasta, joka värikkään seikkailun päätteeksi panee viulullaan kaikki tanssimaan. Musikaalin säveltäjä on Sigvald Tveit ja libretisti Tor Åge Bringsværd.
Kulttuurikoulun musiikinopettaja, 1990-luvulla vuoden verran Sibelius-Akatemiassakin Kullervo Kojon johdolla opiskellut klarinetisti Hege Andersson kuluu Frikk-projektin puuhaihmisiin.
"Musikaalia tehdään kulttuurikoulumme kunnallistamisen 20-vuotisjuhlien merkeissä. Mukaan on pyritty saamaan koulun kaikki oppilaat ja toimialat: teatteri, orkesteri, lapsikuoro, pr-, teatteri- ja tanssiryhmät. Aloitimme harjoitukset vasta joulun jälkeen, joten kiirettä ja kysymyksiä on piisannut", Andersson huokaa.
Myös pr-opetusta
Kulttuurikoulun oppilaat ovat 5-19-vuotiaita. Suomalaisittain tarkastellen omaperäisin oppiaine koulussa on pr eli promootio. Se tarkoittaa muun muassa yhteyksien pitämistä mediaan ja julisteiden tekoa.
"Eri soittimien yksityispetusta kulttuurikoulumme antaa vähän, vain 20 minuuttia oppilasta kohden viikossa. Orkesterisoittoa sitä vastoin on enemmän. Lapsille pyritään tarjoamaan tilaisuuksia kehittyä muutenkin kuin pelkästään instrumentalisteina", Hege Andersson sanoo.
Kulttuurikoulu ei varsinaisesti ohjaa oppilaita ammattilaisuuteen. Koko Finnmarkin läänistäkään Andersson ei tiedä kuin parikymmentä henkilöä, jotka ovat jatkaneet musiikkiopintojaan yliopistoissa tai musiikkiakatemioissa.
"Ihmiset eivät yksinkertaisesti halua maksaa 300 kruunua lapsensa soittotunnista, kuten suuremmissa ympyröissä on tapana", hän väittää.
Pirtsakka Frikk
Musikaalin nimiroolissa nähdään kaksoislapsitus. Ensimmäinen Frikk, kahdeksasluokkalainen Trine Thomassen, 13, on harjoitusten aikana niin vauhti päällä, että hän suorastaan hyppii innosta päästä laulamaan ja näyttelemään.
"Ollin tätä ennen vain laulanut ja soittanut puhallinorkesterissa baritonitorvea. Koskaan aikaisemmin en ollut näytellyt. Kävi tuuri, kun sain Frikk-pojan roolin. Näytteleminen tuntuu hauskalta. Ehkä minusta tulee isona näyttelijä, kuorolaulaja tai pop-laulaja", hän arvelee.
Talvella Trine harrastaa myös hiihtämistä, muttei laskettelua, koska jyrkät rinteet pelottavat.
Suomen kieli nousussa
Trine Thomassenilta irtoaa kohtelias sananen suomeakin tervehdykseksi.
Se palauttaa mieleen, miten Altan koulutoimenjohtaja Kjell Sletten oli aikaisemmassa yhteydessä kertonut, että suomen kielen opinnot ovat Altan kouluissa nykyään suosittuja.
"Suomen kielen on valinnut lukujärjestykseensä noin 250 koululaista, kun heidän kokonaismääräkin kaupungissa on vain 2 700. Oppilaiden vanhemmatkin saattavat puhua suomea. Finnmarkissa ja Tromsissa on vanhastaan asunut suomenkielistä väestöä. Kieliopintojen kautta palataan juurille. Kulttuuri- ja perheyhteydet Suomeen ovat monella vielä olemassa", Sletten arvioi.
Suomea alettiin Norjassa tarjota kansallisella tasolla valinnaiseksi kieleksi vasta vuonna 1997.
"Muistan kahdeksan vuoden takaa silloisen opetusministerin kanssa käymäni keskustelun suomen kielen opetuksesta. Hän ei ollut lainkaan varma, tarvitaanko sitä ja haluaisivatko Norjan koululaiset yleensäkään opiskella suomea. Pääkaupungissa ei selvästikään tunnettu meidän alueemme historiallisia erityispiirteitä."
Oulun kaupunginorkesterin Altan-matkaan osallistuneet Pohjola-Nordenin suomalaiset ja ruotsalaiset edustajat myös kertoivat suunnitelmistaan järjestää lähitulevaisuudessa uudenlaista koululaisvaihtoa Altan, Bodenin ja Oulun kaupunkien välille. Se voisi erityisesti hyödyttää Finnmarkissa suomea opiskelevia lapsia ja nuoria, he uskovat.