Freiburgin raatihuoneella puheisiin maailman ympäristöystävällisimmästä kaupungista suhtaudutaan varauksella.
"Kaupunkeja on mahdoton asettaa mihinkään paremmuusjärjestykseen. Uskoisin, että esimerkiksi Barcelona on uudisrakentamisen suhteen edistyksellisempi ja Tukholmassa osataan liikennesuunnittelu", sanoo Freiburgin ympäristöasioista vastaava apulaispormestari Gerda Stuchlik.
Hän myöntää kuitenkin, että ympäristöystävällinen kaupunkisuunnittelu on tuonut Freiburgille maineen, joka kantaa nykyään jo pitkälle Saksan rajojen ulkopuolelle. Tämän todistaa esimerkiksi se, että Freiburgin vihreä ylipormestari Dieter Salomon valittiin hiljan englantilaisessa The Guardian -sanomalehdessä yhdeksi niistä 50 ihmisestä, jotka kykenevät auttamaan oleellisesti maapallon pelastamisessa.
Valinnan taustalla oli nimenomaan kestävään kehitykseen tähtäävä kaupunkisuunnittelu, jota Freiburgissa on toteutettu johdonmukaisesti jo parikymmentä vuotta - tosin alun perin pakon edessä.
Ydinvoimalan
pelko yhdisti
"Freiburgin nykyinen konsepti syntyi jo 1970-luvulla Baden-Württembergin osavaltion suunnitelmista rakentaa aivan Freiburgin tuntumaan ydinvoimala", ympäristöpormestari Stuchlik selittää.
"Hanketta vastaan nousivat silloin kaikki, eivät ainoastaan jotkut viherpipertäjät. Freiburgilaiset eivät kuitenkaan halunneet tyytyä vain sanomaan 'ei', joten silloin piti alkaa miettiä vaihtoehtoja."
Vaihtoehtoja löytyi ja ne kirjattiin vuonna 1986 Freiburgin ensimmäiseen energia- ja ympäristöstrategiaan. Sen kaupunki perusti alusta asti kolmelle tekijälle: vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämiselle, energian säästämiselle ja energian tehokkaammalle tuotannolle. Ilmastosuojelusuunnitelma ja hiilidioksidipäästöjen leikkaus muotoiltiin kaupungin ilmastonsuojelusuunnitelmaksi 1996.
Uusien energialähteiden ykköseksi ponkaisi Freiburgissa nopeasti aurinkoenergiatutkimus, joka pantiin liikkeelle professori Adolf Goetzbergerin johdolla. Saksan eteläisimmässä suurkaupungissa aurinko paistaa noin 1 800 tuntia vuodessa eli enemmän kuin juuri missään muualla koko liittotasavallassa. Lähtökohta oli edullinen, joskaan ei ylenpalttinen.
"Goetzberger aloitti autotallissa, niin kuin moni muukin", Stuchlik muistuttaa.
Nyt Freiburgissa kerätään peräänantamattoman autotallipanostuksen hedelmiä. Kaupungin yliopisto tutkii aurinkoenergiaa omassa ISE-tutkimuslaitoksessaan. Tämä energiamuoto on luonut alueelle tuhansia työpaikkoja. Freiburg itse käyttää tuntumaansa syntyneestä aurinkoenergiakeskittymästä nimitystä "Solar region" eli aurinkoalue. Eikä syyttä: alueella kerätään aurinkoenergiaa talteen vuosittain jo lähes yhtä paljon kuin koko Iso-Britanniassa yhteensä. Kahden vuoden kuluttua uusiutuvien energialähteiden on tarkoitus kattaa 10 prosenttia kaupungin energiankulutuksesta.
Kaupungin täytyy
näyttää esimerkkiä
Aurinkoenergian hyödyntäminen on nivottu osaksi kaupunkisuunnittelua erityisesti Freiburgin värikkäässä mallikaupunginosassa Vaubanissa. Kaupungin tähtiarkkitehdin Rolf Dischin suunnittelemat plusenergiatalot tuottavat auringosta jopa enemmän energiaa kuin itse kuluttavat.
Ympäristöpormestari Stuchlik muistuttaa kuitenkin, että ekokaupunginosa ja aurinkotalot ovat vain pieni osa laajamittaista ympäristö- ja ilmastoajattelua. Kestävä kehitys edellyttää myös energian päättäväistä säästämistä ja sen tehokasta käyttöä.
"Jaamme vuosittain 300 000 euroa rahaa pelkästään vanhojen rakennusten eristämiseen. Kouluissa lapsia opetetaan tunnistamaan energianhaaskaus. Seitsemässä vuodessa koulut ovat säästäneet näin yli 1,3 miljoonaa euroa, josta puolet on annettu niille takaisin lisärahoituksena", Stuchlik kuvailee.
Kaupunginisien ja -äitien itsensä tärkeimpinä tehtävinä ympäristöpormestari pitää esimerkin näyttämistä ja todellisten vaihtoehtojen luomista.
"Kaupungin täytyy olla esikuvana. Me aloitimme tämän konkreettisesti kaupungin työntekijöiden jääkaapeista. Eihän jokaisella tarvitse olla toimistossaan kaappia, joka on lisäksi se ikivanha sähkösyöppö kotoa."
Menestys alkoi näkyä pienin askelin jääkaappien lisäksi muun muassa jätehuollossa. 15 vuodessa freiburgilaisen vuosittain tuottama jätemäärä on onnistuttu rutistamaan 190 kilosta nykyiseen 109 kiloon. Samanaikaisesti jätteiden kierrätysaste on kaupungissa puskettu yli 60 prosenttiin.
Kevyt liikenne
etusijalle
Silmiinpistävimmin ympäristöajattelu näkyy Freiburgin liikennesuunnittelussa. Siinä etualalle on asetettu polkupyöräily, jalankulku ja julkiset liikennevälineet, joiden ai-
heuttama hiilidioksidikuormitus on pieni.
Käytännössä panostus on johtanut siihen, että freiburgilaisten päivittäisistä matkoista hoituu entisen kuudenneksen sijaan lähes kolmannes polkupyörällä. Julkisten liikennevälineiden käyttö liikkumiseen on kasvanut 11:stä 18 prosenttiin.
Liikennekulutuskysyntää kaupunki ohjaa päättäväisesti tarjonnan avulla. Autolla liikkuminen on kokonaan kielletty Freiburgin vanhassa keskustassa, ja parkkipaikkoja on keskusta-alueella nykyään alle 200, polkupyörille sen sijaan yli 5 000. Kaupungin pyörätieverkosto käsittää nykyään yli 500 kilometriä pyöräteitä ja -kaistoja, kun niitä 70-luvulla oli tuskin lainkaan.
Gerda Stuchlikin mukaan siirtyminen ympäristöystävällisiin liikennemuotoihin on sujunut yllättävän kitkattomasti.
"Vaihtoehtotarjonta on niin hyvä, että autoilijat eivät ole näitä muutoksia juuri vastustaneet. Muistelen, että meitä on arvosteltu enemmänkin siitä, että kaupunki tekee liian vähän", Stuchlik sanoo.
Menestyksen
salaisuus
Freiburgin menestyksen ydinsalaisuuden ympäristöpormestari näkee lopulta enemmän kaupunkilaisten yhteistyössä ja johdonmukaisessa pienten askelten ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.
"Jokaisen täytyy osallistua. Ihan jokaisen. Freiburgissa hyvin monet ihmiset muodostavat verkoston, joka toimii pienissä asioissa yhteisten tavoitteiden eteen", Stuchlik sanoo.
Jopa niin tehokkaasti, että kaupunginvaltuuston suurin valtuustoryhmä vihreät on löytänyt tukea merkittävimmille ympäristöteoille yli puoluerajojen. Ympäristöajatteluun ovat sitoutuneet myös molemmat kristilliset kirkkokunnat ja yliopistoälymystö.
"Kaikki merkittävimmät päätökset on tehty kaupunginvaltuustossa suurella enemmistöllä", Stuchlik muistuttaa.
Mitään yhdessä yössä toteutettavaa patenttiratkaisua Freiburgilla ei hänen mukaansa ole muille kaupungeille tarjottavanaan. Yksi ja toinen vieras on sellaista on kuitenkin käynyt etsimässä. Ja pettymässä.
"Monet vieraat ovat olleet suorastaan järkyttyneitä toimien moninaisuudesta eivätkä ole osanneet lopulta ottaa täältä mukaansa mitään", Stuchlik sanoo.
"Täytyy muistaa, että tämän kaiken toteuttamiseen on tarvittu Freiburgissa yli kaksikymmentä vuotta."