Botnian sellutehdas Uruguayssa on tuonut Oulun seudun yrityksille mukavan työrupeaman ja arviolta 15 miljoonaa euroa tuloja.
Suurimman potin on kerännyt Kymppi-Eristys Oy, yli 10 miljoonaa euroa.
Kymppi-Eristys meni tehdastyömaalle syksyllä 2006 ja on siellä edelleen. Kymppi-Eristys sai aluksi noin puolet prosessilaitoksen eristystöistä.
Omat työnsä oululaisyritys on jo tehnyt, mutta on saanut hoitaakseen myös toisesta puoliskosta vastanneelta brasilialaiselta yhtiöltä tekemättä jääneet työt.
"Viime vuoden liikevaihdosta se oli melkein puolet", kertoo toimitusjohtaja Johanna Koskelainen.
Yhtiön väkeä oli Fray Bentosissa enimmillään noin 150, nyt siellä on 70-80 henkeä. Työporukasta noin neljäsosa on suomalaisia. Loput ovat Euroopasta ainakin viidestä maasta. Uruguaysta on noin neljäsosa työntekijöistä.
"Eikähän meillä kotimaassa olisi niin paljon miehiä ollutkaan", Koskelainen selittää.
Projekti on Kymppi-Eristyksen historiassa suurin ulkomaanprojekti. Hanke on kasvanut ajan kuluessa. "Se on aika kaukana, siinä on omat haasteensa. Kun tavarat ovat kulkeneet viisi viikkoa merillä, se on logistinen haaste", Koskelainen sanoo.
Työllistävä vaikutus on ulottunut Ouluun saakka. Eristeet on esivalmistettu Ruskossa.
Kansainväliset projektit nykypäivää
Kansainväliset projektit ovat Koskelaisen mukaan yhä enemmän arkipäivää. Suomessa on suuret investoinnit perusteollisuuteen tehty, ydinvoimaloita tosin puuhataan. Kotimaassa Kymppi-Eristys tekee ylläpitoa, korjausta ja modernisointia.
Myös oululainen Betamet oli mukana. Betamet on erikoistunut koneasennuksiin, teollisuusputkistoihin, ilmalaiteasennuksiin, automaatioon ja kunnossapitoon.
Betametin kokonaislaskutus Uruguayn projektista oli 2,25 miljoonaa euroa. Betamet teki kone- ja laiteasennustöitä. Projekti kesti Betametin osalta reilun vuoden. Viimeiset yhtiön miehet palasivat urakasta syys-lokakuussa. Enimmillään Betametin työntekijöitä oli paikalla 24.
Konserninjohtaja Juhani Blomqvistin mukaan Uruguayn urakka oli heille aivan tavallinen tehtävä. "Neljä kertaa isompiakin projekteja meillä on ollut. Tämä oli ihan semmoinen keskitasoinen", Blomqvist sanoo.
Oululainen arkkitehtitoimisto Uki Arkkitehdit teki koko Botnian laitoksen arkkitehtisuunnittelun laitossuunnittelijan suunnitelmien pohjalta. Toimitusjohtaja Matti Heikkisen mukaan työ oli hyvin mielenkiintoinen, ja teollisuuslaitostenkin suunnittelua on jatkettu ulkomaiden suuntaan.
Meka Pro toimitti tehtaalle johtojen asennuksiin tarvittavia kaapeliteitä. Meka Pron hallituksen puheenjohtajan Jorma Paturin mukaan kauppa oli heille merkittävä.
Teollisuuslaitosten hoito- ja kulkutasojen sekä portaiden suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut raahelainen R-taso Oy teki tehtaalle yli 2 miljoonan euron kaupat. Uruguayn kauppa oli toimitusjohtaja Tapio Törmäsen mukaan iso menestys. Raahelaisyritys nousi Pohjois-Pohjanmaan yritysten vertailussa maakunnan vuoden 2006 menestyjien listan ykköseksi. Uruguayn kaupan arvo oli yhtiölle suurempi kuin edellisen vuoden liikevaihto.
Vientiä ja tuontia
joka suuntaan
Eurooppa on teollisuuslaitoksia varustaville yrityksille kotikenttä. Esimerkiksi Kiinassa suomalainen työnteko ei ole kustannuksiltaan erityisen kilpailukykyistä.
Suomalainen projektiammattitaito on sen sijaan laadultaan kovaa luokkaa. "Vaativat aikataulut ja muuten vaativa kohde, silloin meillä on kilpailumahdollisuuksia", Betametin Juhani Blomqvist sanoo.
Oululaisyhtiöt pitävät myös yhteyttä keskenään. "Kymppi-Eristyksen kanssa olemme samoilla työmailla liikkuneet jo vuosia. Vaikka ei ole varsinaisesti verkotuttu, aina asioista keskustellaan", Blomqvist sanoo.
Kansainvälisessä kieputuksessa viennin käsite voi hämärtyä. Suomalaiset asiakkaat tilaavat töitä ulkomaille ja ulkomaiset Suomeen.
"Onko se vientiä, jos lasku lähtee Saksaan ja työ tehdään Suomessa. Ja onko se vientiä, jos lasku lähtee Suomeen ja miehet ovat Saksassa", Blomqvist hymähtää.