Oulu
Oululaisyleisö ei suostunut rakennustutkija Antti Pihkalan ajatukseen koeäänestyksestä Franzenin puiston kohtalosta Pohjois-Pohjanmaan museon torstaina järjestämässä tilaisuudessa. Esitys aiheutti kuitenkin sen, että argumentit puolesta ja vastaan sinkoilivat ilmoille entistä voimakkaampien tunteiden lennättäminä.
Äänestykseen ei haluttu mennä senkään takia, että kahden vaihtoehdon väliin tuli kolmas: aukio ilman puita ja kivetystä, mutta pensailla pehmennettynä.
Keskustelun Franzenin puiston muuttamisesta toriksi aloittaneet tuomiorovasti Arvi Seppänen ja arkkitehti Ilpo Okkonen ovat pehmentäneet kivetettyä aukiovaihtoehtoaan. Okkonen kertoi, että vanhojen puiden kaataminen riittää, ei kattausta välttämättä tarvita. Hänen mielestään on pääasia, että arvorakennukset saadaan näkyviin.
Säilyttäjät haluavat kuitenkin pitää Franzenin puiston entisellään. Tutkija Pasi Kovalainen muistutti, että puistotkin ovat historiallisia monumentteja. Hän kertoi, että jo Firenzen julistuksessa velvoitetaan säilyttämään historialliset puistot ja puutarhat. "Franzenin puiston hävittäminen olisi rikos ihmisyyttä vastaan."
Tuomiorovasti Seppänen ei ollut samaa mieltä. "Olisiko se laitonta tai minkä ihmisoikeussopimuksen vastaista se olisi."
Aarreaittaa ei saa tuhota
Franzenin puiston tulevaisuus on arka monessa mielessä. Kaikissa vaihtoehdoissa puiston alla makaavat arkeologiset aarteet aiheuttavat päänvaivaa. Kyseessä on osa kaupungin vanhinta ja arvokkainta aluetta. Vuoden 1822 palon jälkeen Franzenin puiston tienoo on vain tasattu ja maan alle jääneissä raunioissa makaa materiaalia, jota jokainen arkeologi himoitsee.
Oulun kaupungin parin vuoden takaisen kartoituksen mukaan Franzenin puiston puuston uusiminen on tarpeen ja jo se yksin aiheuttaa ongelmia. Vaikka vanhat koivun kannot jyrsittäisiin hellävaraisesti ylös maasta saattaa vahinkoja tulla. Työkoneiden käytön kantojen kaivamisessa aarteiden päälle ymmärtävät oululaiset tuomitsivat.
Jokaisen istutuskoivun kohdalta on tarkasti tutkittava, mitä näkyy, koska jo alta metrin syvyydestä saattaa paljastua mittaamattoman arvokasta esineistöä.
Jos Franzenin puisto päätetään muuttaa aukioksi, joka katetaan kivetyksellä, olisi edessä vuosien arkeologiset kaivaukset, jos aarteet pelastetaan. Tutkijat arvioivat, että puisto olisi auki ainakin kymmenen vuotta, eikä miljoona euroakaan riittäisi kattamaan kustannuksia.
Ilpo Okkonen esitti, että kaivauksista voisi tulla oululainen vetonaula: kaupungissa vierailevat voisivat tutustua kaivuun edistymiseen läpi vuoden. "Rakennetaan katos, jotta töitä voitaisiin tehdä talvellakin."
Rakennuttaja-arkkitehti Kustaa Salmi oli samoilla linjoilla Pasi Kovalaisen kanssa. Hänen mielestään puisto on määriteltävissä kuten vaikka tuomiokirkko tai lyseo. "Kaikki ole vain tyylihistoriaa", hän sanoi.
Arkkitehti Weikko Kotila ei niellyt Salmen ajatusta. Hänen mielestään on irvokasta ajatella, että puisto säilyy kuten rakennus. "Puisto edustaa muuttumista."