Francon haudan siirto päätti Es­pan­jas­sa pitkän po­liit­ti­sen köy­den­ve­don – kaikki eivät ole val­mii­ta hau­taa­maan dik­taat­to­rin muistoa

Historiallisen muistin laki velvoittaa Espanjaa purkamaan diktatuurin ajan symboleita, mutta Francisco Francolla on yhä tukijansa.

Francisco Franco lepää nykyisin vaimonsa kanssa sukuhaudassa.
Francisco Franco lepää nykyisin vaimonsa kanssa sukuhaudassa.
Kuva: MONCLOA PALACE HANDOUT HANDOUT

Historiallisen muistin laki velvoittaa Espanjaa purkamaan diktatuurin ajan symboleita, mutta Francisco Francolla on yhä tukijansa.

Francisco Francon ruumis ei enää lepää diktaattorin itsensä rakennuttamassa Valle de los Caídosin, eli Kaatuneiden laakson, mausoleumissa. Ruumis siirrettiin 24. lokakuuta, noin 16 kuukautta kestäneen oikeusprosessin ja poliittisen kädenväännön jälkeen El Pardon alueella sijaitsevalle Mingorrubion hautausmaalle. Samaan paikkaan on haudattu hänen vaimonsa Carmen Polo.

Sosialistipuolue PSOE päätti kesällä 2018 Pedro Sánchezin johdolla siirtää Francon ruumiin pois Kaatuneiden laaksosta, joka on virallisesti Espanjan sisällissodan muistomerkki. Monet mieltävät paikan kuitenkin Francon vallan symboliksi.

Kaatuneiden laakson 150 metriä korkean kiviristin alle on haudattu ainakin 33 000 sisällissodassa kaatunutta. Heistä noin kolmannes on yhä tunnistamatta. Sánchezin mielestä osittain sotavankien rakentamasta graniittimonumentista oli muodostumassa äärioikeiston pyhiinvaelluskohde.

Vuonna 1975 kuolleen falangistipuolueen johtajan jäänteet haluttiin siirtää nopeasti ja huomaamattomasti. Haudan siirrosta muodostui kuitenkin poliittinen kiistakapula Espanjan tämän vuoden kummissakin parlamenttivaaleissa.

El Mundo -lehden kyselyn mukaan espanjalaisista noin 43 prosenttia kannatti haudan siirtoa ja 32 prosenttia vastusti sitä. Monet puolueet pitivät Sánchezin päätöstä vaalitemppuna, ja Francon perilliset vastustivat hautapaikan vaihtoa. Lokakuussa korkein oikeus hylkäsi Francon perheen toiveen jäännösten siirtämisestä Madridin keskustaan, kuninkaallisen palatsin yhteydessä sijaitsevaan Almudenan katedraaliin.

Oikeistopopulistisen Voxin puoluejohtaja Santiago Abascal nimitti Sánchezia julkisesti haaskalinnuksi. Marraskuun vaaleissa Espanjan kolmanneksi suurimmaksi kasvanut puolue on toivottanut Francon kannattajat mukaan puolueen toimintaan.

Francon muistoja puretaan

Francon haudan siirrosta on keskusteltu Espanjassa yli vuosikymmenen ajan. Vuonna 2007 maassa tuli voimaan historiallisen muistin laki, jonka tarkoituksena on muun muassa turvata sisällissodan uhrien ja heidän jälkeläistensä oikeudet sekä vähentää heidän kärsimystään. Samaan aikaan syntyi liikehdintää sisällissodan joukkohautojen avaamiseksi.

Lain puitteissa Espanjaa on riisuttu erilaisista Francon ajan symboleista, kuten patsaista ja muistomerkeistä. Francon hallintoon liittyvien katujen ja aukioiden nimet määrättiin vaihdettaviksi.

Lakia ei täysin noudateta, sillä Espanjan tilastokeskuksen mukaan Espanjassa oli vuoden 2019 alussa 120 suoraan Francon mukaan nimettyä katua. Lisäksi sadoissa nimissä viitataan Francon hallintoon.

Franco jakaa espanjalaisia yhä, eivätkä kaikki halua kritisoida Francoa tai koskea vuosikymmenien takaisiin tapahtumiin. Hänen muistoaan pidetään yllä avoimesti muun muassa Ciudad Realin maakunnassa sijaitsevassa Casa Pepessä. A4-maantien varressa sijaitseva ravintola on suosittu pysähdyspaikka, ja tiskillä on tungosta jo ennen aamukahdeksaa.

Casa Pepen omistaja Juan José Navarro Piña, joka pyörittää vuonna 1923 perustettua perheyritystä kolmannessa polvessa, mieltää ravintolan Franco-museoksi. Hän korostaa ravintolan olevansa avoinna kaikkien poliittisten suuntauksien edustajille.

Franco-symbolit ovat Casa Pepessä avoimesti esillä, ja ravintolan puodissa myydään niin oliiviöljyä kuin viiniäkin diktaattorin kasvoilla. Seinää koristaa Espanjan vaakuna Francon ajoilta.

– Osa asiakkaistamme saapuu ravintolaan kunnioittamaan Francon muistoa aikansa hyvänä valtionpäämiehenä, toiset eivät taas välitä politiikasta. Me kunnioitamme jokaista asiakasta, kunhan hekin kunnioittavat meitä, Navarro Piña toteaa.

Cordobalainen Antonio Reyes pysähtyi Casa Pepeen ystäviensä kanssa matkalla Madridiin, eikä vierailu ravintolassa ole ensimmäinen. Äärioikeistolaisten symbolien täyttämä baari on vakiopysähdyspaikka automatkoilla.

– Tämä on myyttinen paikka, Reyes kuvailee.

Ravintolan sisä- ja ulkopuolelle viritellyt ”El Valle no se toca” -julisteet kertovat Casa Pepen kannan Francon hautapaikan siirtoon: jäänteet olisi pitänyt jättää alkuperäisille leposijoilleen. Reyes on samoilla linjoilla.

– Koko hässäkkä oli paljon melua turhasta. Kyse on Espanjan historiasta, eikä hautapaikan siirtäminen muuta mitään.

Espanjan vaiettu historia

Francisco Franco, joka tunnettiin nimellä Caudillo de España, oli Espanjan diktaattori vuosina 1939–1975.

Franco johti äärioikeistolaista falangistipuoluetta ja fasistista hallitusta kuolemaansa saakka.

Espanjan sisällissodassa vuosina 1936–1939 Francon oikeistolaisjoukot taistelivat tasavaltalaisia vastaan. Sodassa katosi noin 100 000 ihmistä, ja eri puolilla Espanjaa on sota-ajan joukkohautoja.

Kaatuneiden laakson monumentti ja mausoleumi rakennettiin sisällissodan päätyttyä

Vuonna 1977 Espanjassa säädettiin armahduslaki, joka armahti diktatuurin ajan vallanpitäjät.

Sotarikoksia tutkinut tuomari Baltasar Garzón siirrettiin vuonna 2012 syrjään tehtävistään 11 vuodeksi salakuuntelun vuoksi. Tuomiota pidettiin laajalti poliittisena.

Espanjassa toimii yhä Kansallinen Francisco Franco -säätiö.