Suomen poliittisella johdolla on tänään näytön paikka, kun se keskustelee Venäjän pääministerin kanssa taloussuhteista. Vieraalle on syytä tähdentää, kuinka suuren uhan Venäjän puutullit aiheuttavat Suomen metsäteollisuudelle.
Suomen poliittiset suhteet Venäjän kanssa ovat viime aikoina olleet jotakuinkin ongelmattomat. Taloussuhteistakin on ollut paljon myönteistä kerrottavaa. Vaurastuneella Venäjällä on ostovoimaa, mikä on näkynyt kauppavaihdon vilkastumisena ja suomalaisinvestointien kasvuna Venäjälle. Venäjä kuuluu Suomen kolmen tärkeimmän kauppakumppanin ryhmään.
Kukoistavia taloussuhteita varjostamaan on kuitenkin noussut riskejä, joilla voi olla vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Synkimmän varjon heittää Venäjän hallituksen päätös nostaa roimasti maasta vietävän raakapuun tulleja. Ensi heinäkuun alussa tulli nousee neljästä eurosta vähintään kymmeneen euroon kuutiolta, mutta se on vasta alkua. Vuoden 2009 alussa tulli pomppaisi jo 50 euroon.
Näkymä on sanalla sanoen uhkaava. Suomen teollisuuden puunkäytöstä Venäjän tuonnin osuus on nyt viidennes. Jos tullimaksujen korotukset toteutuvat Venäjän hallituksen päätöksen mukaisina, puun tuonti Suomeen uhkaa loppua kokonaan 2009.
Sen seurauksena Suomessa voidaan nähdä tuotantolaitosten lopetuksia ja uusia kriisipaikkakuntia. Tuonnin tyrehtyminen iskisi etenkin Itä-Suomen metsäteollisuuslaitoksiin. Vaarallinen kehitys pitää pyrkiä kaikin keinoina välttämään.
Pääministeri Mihail Fradkovin tämänpäiväinen vierailu Suomeen on erittäin tärkeä. On todennäköistä, ettei maksujen nostoja ensi heinäkuun alussa voida välttää täysin. Olennaisempaa olisikin torjua myöhemmät rajut korotukset. Tämän pitää olla ykköstavoitteena päivän keskusteluissa, vaikka varsinaiset neuvottelut tulleista käydäänkin EU:n ja Venäjän kesken.
Venäjän päätös vientitullien korotuksista perustuu sinänsä ymmärrettävään tavoitteeseen: Venäjä ei halua metsäteollisuudessakaan jäädä raaka-aineen tuottajaksi. Taustalla on ajatus, että vientiä jarruttamalla Venäjä saisi houkuteltua maahan alan ulkomaisia investoijia.
Ainakaan suomalaisen metsäteollisuuden mukaan kehitys ei kulkisi näin. Kaupankäynnin vaikeuttaminen tullimuuria rakentamalla sekä vanhojen menettelyjen rajut muutokset päinvastoin synnyttävät epävarmuutta ulkomaisissa investoijissa. Suomalaisten investoijien epäilyksiä on muutenkin jo kasvattanut venäläisviranomaisten mielivallalta vaikuttava toiminta Kronstadtin konttiterminaalikiistassa.
Pääministeri Fradkov on insinöörin ja taloustieteilijän koulutuksen hankkinut kauppapolitiikan konkari. Hänet tunnetaan enemmän teknokraattina kuin poliitikkona. Jos suomalaiset pystyvät esittämään huolensa vakuuttavasti ja perustelemaan huikeat puutullit vahingollisiksi myös Venäjälle, toivoa saattaa vielä olla.
Neuvottelujen vaativuutta lisää se, että asialistalla on muitakin suhteita hiertäviä kysymyksiä, esimerkiksi jatkuvat rekkajonot itärajalla sekä uusi hämmentävä venäläisväite, jonka mukaan Suomesta Venäjälle viedystä kanasta olisi löytynyt harvinaista salmonellaa.
Kun taloussuhteet ovat kiinteät ja laajat, vastaan tulee aika ajoin hankalia kysymyksiä. Venäjä ajaa kaupassa omaa etuaan - kuten Suomikin. Pelisääntöjen pitää kuitenkin olla selviä, eikä toinen osapuoli saa niitä muuttaa yksipuolisesti tai tulkita mielivaltaisesti. Suomen tulee pitää siitä EU:n tuella kiinni.