Moskovassa tiistaina Venäjän pääministerin Mihail Fradkovin tavannut Suomen pääministeri Matti Vanhanen sai vain osittaisen tunnustuksen Venäjältä siitä, että venäläiskoneet ovat viime aikoina loukanneet useasti Suomen ilmatilaa Suomenlahdella. Silti Vanhanen sanoi oolevansa tyytyväinen vastaukseen.
"Nyt he ilmoittivat, että heidän mielestään ei voida objektiivisesti osoittaa, että loukkauksia on tapahtunut. He todistelivat tätä näyttämällä suomalaisten aineistoa, joka osoitti, että loukkaukset ovat olleet yhtä lukuunottamatta vain 1-3 kilometrin mittaisia. Tällä perusteella he katsovat, että loukkausten tarkkuus on vaikeasti todistettavissa jälkikäteen", Vanhanen sanoi.
Pääministerit sopivat, että riitakysymys siirretään maiden ilmailuviranomaisista koostuvan työryhmän käsiteltäväksi. Venäjän pääministeri Mihail Fradkov sanoi toivovansa, että asiaa ei tarvitse enää käsitellä korkealla poliittisella tasolla.
Talouskysymykset etusijalla
Ilmatilaloukkauskysymyksen ei voi sanoa varjostaneen pääministeritapaamista. Molemmat pääministerit vakuuttivat neuvotteluiden sujuneen hyvässä hengessä. Vanhanen kiisti jopa jyrkästi kiistan huonontaneen maiden välisiä suhteita.
"Olen täysin eri mieltä. Maittemme välinen yhteistyö ei ole koskaan ollut niin tiivistä kuin se on nykyään", pääministeri ilmoitti ykskantaan.
Suhteita ylläpitäväksi voimaksi ovat muodostumassa yhä selvemmin talouskysymykset.
"Venäjä on nousemassa Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi. Viime vuonna maidemme välinen kauppa saavutti jo 10 miljardin euron tason ja se kasvoi 25 prosenttia. Sama tahti on jatkunut myös tänä vuonna", Vanhanen kertoi.
Mihail Fradkov ilmoitti Venäjän haluavan tehdä Suomen kanssa yhteistyötä erityisesti korkean teknologian alalla. Maat ovatkin kehittämässä niin sanottua innovaatioyhteistyötä. Venäjä haluaa muun muuassa käyttää hyväkseen Suomen kokemuksia innovaatiokeskusten perustamisessa.
Venäjällä aiotaan jo tänä vuonna perustaa ensimmäiset erityistalousalueet, joissa on tarkoitus luoda edellytyksiä tutkimustoiminnalle ja korkean teknologian yritysten kehittymiselle. Suomi haluaa, että ainakin yksi tällainen alue tulee myös Suomen lähelle, mahdollisesti Pietariin.
Vanhasen mukaan innovaatioyhteistyö tarjoaa hyviä mahdollisuuksia myös suomalaisille.
"Tämä on osa globalisaatiossa pärjäämistä. Me pyrimme hyödyntämään Venäjän tiedeosaamista. Tämä tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuden päästä mielekkäällä tavalla teknologian kärkihankkeisiin sisään ja markkinoille tällä tavalla. Tarjolla on myös yhteistuotannon etuja. Etsimme synergiaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse."
Venäjä tekee kannattavuslaskelmia
Talousyhteistyössä on kuitenkin myös pulmakohtia. Neuvottelut Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkosta ovat edenneet hitaasti, Nuijamaan rajanylityspaikan rakentaminen Venäjän puolella ei ole edistynyt, vaikka sen pitäisi olla toiminnassa jo vuoden lopussa. Venäjä ei näytä myöskään kehittävän tarpeeksi nopeasti jo vuonna 2008 avattavaksi tarkoitettavaa Helsinki-Pietari nopeaa ratayhteyttä.
"Eräs syy näiden hankkeiden hitauteen on heidän erittäin monimutkainen byrokratiansa. Toisaalta he pohtivat tarkasti myös taloudellisia etujaan. Pääministeri Fradkov toi hyvin selkeästi esille, että he tekevät vielä taloudellisia laskelmia näistä hankkeista", pääministerivierailulla mukana ollut liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.) sanoi.
Luhtasen mukaan venäläiset antoivat kuitenkin selkeän merkin vakavien neuvotteluiden aloittamisesta Saimaan kanavan vuokrasopimuksen uudistamisesta.