"Ensin oli aatos. Sitten tulkoon paatos. Sen päälle vielä kantavaksi eetos."
Näin riimittelee kirjailija, professori Arvo Salo (sd.) vappupuheiden kehityskaarta ja neuvoo perään tämän päivän puheiden pitäjiä: "Fraseologia pois ja hauska paatos tilalle. Eetos ei ole fraseologiaa, vaan oikeudenmukaisuuden vaatimus."
Vanhoilla fraaseilla tai luettelomaisilla toteamuksilla siitä, mitä kaikkea kansalaisten hyväksi on tehty ja miten parempaa on luvassa ei Salon mielestä kannata vappuheiden kuuntelijoita väsyttää. Kauhukuvien maalailukaan tuskin houkuttaa kuuntelijoita.
Salon mukaan vapun poliittisen sanoman perillemeno onnistuu parhaiten, kun viestistä tehdään tämän päivän oloinen.
Salo ennustaa, että nyt puheissa muistetaan ainakin viime aikojen isot irtisanomiset. "Mutta politiikkojen ja ay-liikkeen puhujien pitää etsiä hauskojakin asioita, pyrkiä huvittamaan tai vähän vakavammin saada ihmiset edes viihtymään."
Puheet yhä tarpeen
Poliittisesti vapun vietto on vuosien saatossa latistunut.
Takavuosina vappupuheistakin luetettiin tarkasti ennusmerkkejä, mitä tuleman pitää. Niihin yritettiin ladata muutakin ruutia kuin hallituspoliittisen tilanteen analysointia tai vasemmiston välien ruotimista.
Televisiossa oli erikoisohjelmia puheista. Lehdissä siteerattiin sivukaupalla mitä poliitikot ja ay-johtajat olivat sanoneet. Nyt media poimii vain rusinat. Monilla toreillakin on varattu puolesta tunnista tuntiin aikaa eri ryhmittymille. Ne saavat ajallaan tarjota mitä ohjelmaa tahansa.
Poliittinen vapunvietto on mennyt alaspäin samaa tahtia kuin ideologiset raja-aidat ovat madaltuneet.
Arvo Salon mielestä vapun poliittinen latistuminen ei ole niinkään seurausta kommunismin kutistumisesta, puolueiden samankaltaistumisesta tai kansalaisten kiinnostuksen vähenemisestä politiikkaa kohtaan.
"Tähän vaikuttaa myönteinen tekijä. Enää ei ole niin vaikea kuin ennen. Asiat on hoidettu niin, ettei ole sellaista kauhua, joka ajaisi tekemään jotakin. Vappu on nyt enemmän vanhojen vappujen kunnioittamiseksi pidettävä juhla eikä tämänhetkisen tarpeen sanelema", Salo toteaa.
Poliitikkojen ei kuitenkaan kannata jättää vappupuheita pitämättä. Tämän he myöntävät itsekin. "Sehän olisi merkki alamäestä", tarkentaa yksi.
Salo näkee sananjulistukselle kaksikin syytä. "Jotta pysyisi ote siihen, miten vaikea maailma on ollut ennen. Emme saa unohtaa, että aina ei ole ollut näin hyvin. Tähän ei ole päästy nukkumalla, vaan pitämällä jalat maassa ja kädet sorvin pitimissä. Toiseksi kun yhä on puutetta, vilua ja nälkää, on syytä puhua."
Kaikki tulleet osille
Monessa roolissa poliittiseen vappuun osaa ottanut Arvo Salo totea, että vasemmistopuolueiden kiivaimmat vappuottelut käytiin sodan jälkeisenä aikana.
"Sosialidemokraatit eivät nähneet vastusta ja vihollista vain porvarissa. Pahempi vihollinen oli kommunisti, joka halusi viedä meiltä äänestäjät. Silloin vaputkin olivat kovaa taistelua poliittisen sanoman läpisaamisessa. Se oli olennaisempaa kuin herrojen vihaaminen, josta vappujuhlat ovat alkaneet."
Nyt vappu huomioidaan kaikkien puolueiden toiminnassa. On keskustan vihreää vappua, kokoomuksen sinistä jne. Kaikki ovat anastaneet vapusta osuutensa. "Kyllä hiukan suorastaan hävetti ihmisveljien puolesta, kun kepulaiset ryhtyivät Helsingissä Kyösti Kallion patsaalla pitämään puhetta, että nyt vappu ja meidän täytyy iloita siitä. Siinä oli jäljittelyn makua ja keinotekoista pakkoa", Salo toteaa.
Viime vuosina Kallion patsaalla on puhunut keskustalainen pääministeri. Kokoomus jatkaa pääkaupungissa Töölöntorilla ruiskukkavapun perinnettään.
Salo muistuttaa, että onkin tärkeää huomata se, että vappu ei suomalaisessakaan juhlaperinteessä puhtaasti työväen juhla. "Siihen sekoittui alusta alkaen ylioppilaiden vappu."