VTT:n toimialajohtajan Mikko Karan mukaan energiayhtiö Fortumin kiistelty mahtiasema rapautuu itsestään. "Tämä on vain tietyn ajan kestävä pulma. Sitä myöten kun siirtoyhteyksiä rakennetaan, niin Fortumin rooli vähenee", hän ennakoi.
"Viiden vuoden kuluttua meillä on toinen tilanne, kun sähkömarkkinoiden toimivuus paranee. Mutta se ei tarkoita sitä, että sähkön hinta alenee", Kara toteaa. Hän selvitti itse vuosi sitten sähkö- ja päästöoikeusmarkkinoita kauppa- ja teollisuusministeriötä varten.
Selvitysmies, kilpailuviraston entinen ylijohtaja Matti Purasjoki suosittaa viime tiistaina julkaistussa sähkömarkkinoiden toimivuutta tarkastelevassa raportissa lisäämään valtion sääntelyä energiamarkkinoilla. Lisäksi hän ehdottaa Fortumille verenvähennystä irrottamalla vesivoima itsenäiseksi yhtiöksi.
Kara vakuuttaa Suomen tarvitsevan vahvoja toimijoita. "Sähköyhtiöitä ei tule lähteä pilkkomaan." Vaikka Fortum on isohko pohjoismaisilla markkinoilla, Euroopassa se on vielä aika pieni toimija. "Euroopan laajuisille markkinoille tässä tähdätään."
Kilpailua tehostaisi Suomessa vaikkapa Pohjolan Voiman myynti tai myös merikaapeli Venäjältä. Kunhan kaapelia hankkivat tahot todella pannaan vastaamaan myös syntyvistä kuluista, kuten kantaverkon vahvistuksista, Kara painottaa.
Ketunhäntä kainalossa
Kun sähkömarkkinoita ryhdyttiin vapauttamaan, yksi keskeinen tavoite oli juuri vähentää valtion roolia isojen energiayhtiöiden omistajana ja investoijana. "Tämä on edennyt aika hyvin."
"Mahtoiko Purasjoella olla ketunhäntä kainalossa, kun hän ehdottaa valtion roolin lisäämistä. Kyllä hän varmaan tietää, että se on mahdotonta. Mutta ehkä tätä kautta muutkin saavat tietää, että se on mahdotonta", Kara arvelee.
Kypsillä markkinoilla muodostuu oligopoleja. On viranomaisten tehtävä valvoa, ettei kukaan käytä määräävää markkina-asemaansa väärin. "Siihen suuntaan on jo edetty." Kilpailuvirasto on jo toiminut hyvin aktiivisesti esimerkiksi Fortum-Eon -kaupassa, Kara arvioi. "Ei oligopoli ole kielletty. Jos ei voida todistaa, että joku käyttää markkinavoimaa sähkön hinnan määräämiseksi, silloin sille ei voi mitään.
Lähivuodet vaikeita
Lähivuodet tulevat olemaan vaikeita, Kara arvioi. "Vaikka sähkömarkkinat avautuvat, sähkön hinta pitkällä aikavälillä tulee olemaan korkea." "Päättäjät ja yleisökin oppivat nyt, mitä vapaat sähkömarkkinat tarkoittavat."
Toisaalta EU-laajuiset sähkömarkkinat tulevat yhdentymään, kun rakennetaan rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä. Kara ajaa Purasjoen lailla yhteispohjoismaista kantaverkkoa. Jotta kantaverkkoyhtiö kohtelisi tasapuolisesti kaikkia markkinoita, sen takana voisi olla valtioita ja institutionaalisia sijoittajia. "Mutta ei alan toimijoita, kuten nyt."
Fortum ja Pohjolan Voima omistavat puolet kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Ruotsissa ja Norjassa taas valtiot hallitsevat sekä kantaverkkoa että energiantuotantoa.
Sähköntarve laskee
Toinen suuntaus on se, että sähkön kulutus kääntyy ensi vuosikymmenellä Pohjoismaissa laskuun. "Me olemme saavuttamassa lakipisteen." Teollisuuden tarve vähenee, koska sähkön hinta pysyy korkeana ja energiavaltaisen paperiteollisuuden kasvumarkkinat ovat aivan muualla.
Siksi Kara kyseenalaistaa Pohjolan Voiman vahvan metsäteollisuuskytköksen. "Metsäteollisuus on meillä ison haasteen edessä." Ruotsissa on jo pieniä paperitehtaita suljettu.