Energiayhtiö Fortum jarruttaa Venäjällä, mutta Tapio Kuula vakuuttaa luottamustaan tulevaan. Ennen nousemistaan toimitusjohtajaksi hän työskenteli tiiviisti yhtiön riskipitoisina pidettyjen Venäjän-bisnesten parissa.
– Kyllä me koetaan, että asiat on hyvin hallinnassa. Venäjälle on menty pitkän aikavälin tavoitteella. Nyt on pystytty parantamaan tulosta viime vuodesta, mutta olemme vielä karvan verran tappiolla, Kuula sanoo.
Valtion enemmistöomistuksessa oleva Fortum teki viime vuonna yhden suurimmista suomalaisista investoinneista ulkomaille, kun se osti venäläisen energiayhtiön TGC-10:n. Hintalappu oli 2,5 miljardia euroa. Samalla Fortum sitoutui toteuttamaan mittavan investointiohjelman, jonka tarkoitus on nostaa yhtiön tuotantokapasiteettia.
Sähkön kysyntää hyydyttänyt taantuma on kuitenkin tuonut mutkia matkaan. Fortum neuvottelee parhaillaan mahdollisuudesta lykätä osaa investoinneista.
Kuulan usko perustuu Venäjän sähkömarkkinoiden vapauttamiseen, minkä ennakoidaan nostavan myöhemmin sähkön hintaa. Tähän asti uudistus on edennyt kuten pitääkin, mutta epäilijät maalaavat poliittisia riskejä. Kuulan mielestä Venäjää toimintaympäristönä dramatisoidaan.
– On tärkeää, että sinut tunnetaan henkilökohtaisesti, oli kyse sitten ministeritasosta, paikallistason kuvernööreistä tai viranomaisista. Silloin on helpompi keskustella, sanoo yhä tiiviisti Venäjälle yhteyttä pitävä Kuula.
Ydinvoimalakisa käynnissä
Tapio Kuula on työskennellyt Fortumin toimitusjohtajana nyt muutaman kuukauden, eikä Venäjä suinkaan ole ainoa iso asia hänen työpöydällään. Energiamarkkinat ovat monin tavoin käymistilassa.
– Kun ajatellaan koko energiaa-alaa, esillä ovat ilmastokysymykset ja esimerkiksi EU:n asettamien energiapoliittisten tavoitteiden yhteensovittaminen. Voi sanoa, että ala on erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa, Kuula sanoo.
Kuula korostaa ydinvoiman merkitystä hiilidioksidivapaana tuotantomuotona. Fortum jätti helmikuussa periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Loviisaan. Suomen kuudetta ydinvoimalayksikköä havittelevat myös Teollisuuden Voima ja Fennovoima.
– Päätös on tietenkin poliittinen, mutta meidän mielestä ei ole estettä antaa lupaa kaikille osapuolille, Kuula kommentoi.
Energiamarkkinat yhdentyvät
Fortum on taantumasta huolimatta tehnyt vahvaa tulosta. Yhtiön kannalta tärkeintä on sähkön tukkuhinta, joka määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä. Kuluttajan sähkölaskussa tukkuhintojen muutokset näkyvät viiveellä.
– Jos meillä ei olisi pohjoismaisia markkinoita, sähkön hintataso olisi oleellisesti korkeampi, koska olisi ylläpidettävä esimerkiksi enemmän varakapasiteettia, Kuula sanoo.
Hän näkee, että myös Euroopan laajuiset energiamarkkinat syntyvät vähitellen, mikä on myös EU:n tavoite. Yhteismarkkinat syntyvät askel kerrallaan: ensin Pohjoismaat yhdentyvät Keski-Eurooppaan.
– Koska hintataso on siellä kalliimpi, hinnat voivat nousta lyhyellä aikavälillä. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin näen, että laajemmat markkinat ovat kaikkien etu, Kuula sanoo.
Kuulan mielestä vauhdittaa pitäisi myös pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehitystä. Tällöin kuluttaja voisi ostaa sähköä mistä tahansa Pohjoismaiden alueelta ja sähkön myyjät vastaavasti markkinoida sähköä kuluttajille kaikissa maissa.
– Näkisin tämän mahdollisuutena kehittää markkinoita kuluttajille edullisempaan suuntaan, Kuula pohtii.