Sähkötekniikan professori Jarmo Partanen Lappeenrannan yliopistosta ei yleensä kommentoi yksittäisten yritysten asioita julkisuudessa, mutta suostuu tällä kertaa tekemään poikkeuksen suurimmaksi osaksi veronmaksajien omistaman Fortumin kohdalla.
– Haasteellinen, mutta parhaimmillaan aivan erinomainen kauppa, hän tiivistää.
Valtionyhtiö on ostamassa historiallisella jättikaupalla itseään saksalaisen Uniperin pääomistajaksi. Uniperin toimiva johto yrittää kampittaa kauppaa poikkeuksellisella julkisuuskampanjalla myyjän, eli nykyisen pääomistajansa E.Onin ohi.
Partasen mielestä Fortum on ennen kaikkea ostamassa halvalla poikkeuksellisen suuren määrän vesi- ja ydinvoimaa, jotka sopivat sen strategiaan erinomaisesti. Myös Uniperin voimalat Venäjällä ovat Fortumille tuttua liiketoimintaa.
Näiden lisäksi Uniperilla on merkittävä määrä kaasu- ja hiilivoimaa Keski- ja Länsi-Euroopassa. Kaasuvoimaa tarvitaan säätövoimana, kun sään vaihteluista riippuvainen uusiutuva energia lisääntyy.
Uniperin hiilivoimalat on kaupan heikoin erä, mutta Partanen uskoo, että Fortum pääsee niistä halutessaan eroon tavalla tai toisella.
Saksan hiilivoimalan alasajo voi nopeutua
Myös Megatuuli oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yhdeksää tuulivoimayhtiötä edustavan Voimaa Tuulesta -yhteisön puhemies Seppo Savolainen pitää Uniper-kauppaa onnistuneena.
– Täytyy nostaa hattua Fortumille, viimeisen päälle hieno liike, hän suitsuttaa.
Savolainen uskoo, että Fortum voi laajentumisensa jälkeen nopeuttaa Saksan hiilivoimaloiden alasajoa.
– Fortum voi esittää, että se tuottaa mieluummin Pohjoismaissa halvalla puhdasta energiaa, parantaa siirtoyhteyksiä ja säätää kokonaisuutta kaasulla, hän uskoo.
Tällainen näkymä houkuttaa Savolaista, sillä hänen visiossaan Saksasta suljetaan hiilivoimaa, jonka tilalle tuodaan pohjoisesta uusiutuvaa energiaa. Savolaisen mielestä Suomeen tulisikin rakentaa moninkertaisesti nykyistä enemmän tuulivoimaa vientituotteeksi Euroopan sähkömarkkinoille.
Siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan paranevat
Savolaisen visiota tukee se, että siirtoyhteydet Pohjoismaista etelään ovat kasvamassa lähivuosina yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Sen jälkeen Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä voi siirtää osapuilleen koko Suomen kulutuksen verran sähköä suuntaan tai toiseen.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mielestä uudet siirtoyhteydet mahdollistavat yhä paremman yhteistyön pohjoisen ja etelän välillä, mutta Pohjoismaihin ei voi rakentaa kovin valtavaa ylikapasiteettia tuulivoimaan.
– Tuulivoiman teho nousisi kovalla tuulella niin hirveän isoksi, että se ei mahtuisi enää sisäisiin verkkoihin. Kaikkien maiden kantaverkot pitäisi päivittää uusiksi, Ruusunen perustelee.
Fortum julkistaa tammi-syyskuun osavuosikatsauksen tänään torstaina klo 09.00.
