Pyhäjoen Hanhikivelle suunniteltu ydinvoimala koki jälleen yhden uuden kolauksen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) todettua, ettei Fennovoiman hanke täytä sille asetettua 60 prosentin kotimaisuusastetta.
Jo aloitettuja alustavia rakennustöitä Hanhikiven niemellä ei kuitenkaan tarvitse lopettaa vielä tähän, sillä elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) antoi elokuun 6. päivään saakka lisäaikaa täyttää kotimaisuusaste.
Pyhäjoen ydinvoimalan kohtalo on nyt suomalaisen energiayhtiö Fortumin ja venäläisten käsissä. Osallistumisensa hankkeeseen Fortum on koplannut Venäjän vesivoimajärjestelyihin.
Ydinvoimalaitosta suunnittelevan Fennovoiman oli jätettävä rakentamislupahakemus hallitukselle kesäkuussa. Koska Fortum ei tuolloin kyennyt sitoutumaan hankkeeseen, kuvioihin ilmaantui kroatialainen Migrit Solarna Energija.
Kotimaisuusasteen täyttämiseen riittää omistajien asuinpaikan sijaitseminen EU- tai EFTA-alueella. Kroatialaisyhtiö täyttää siinä mielessä vaatimukset, mutta TEM:n mukaan määräysvallan yhtiössä ei voitu näyttää olevan EU- tai EFTA-alueella. Rahoitus olisi tullut venäläisen Sberbankin eurooppalaiselta tytäryhtiöltä.
Näin Migrit Solarna on todennäköisesti toiminut vain bulvaanina toisten lukuun. Kroatialaisyhtiö teki tehtävänsä. Mukaantulo kuvioihin kesäkuussa antoi Fennovoiman suomalaisomistajalle Voimayhtiö SF:lle lisäaikaa kotimaisuusasteen täyttämiseen.
Jos Fortum tai muu varteenotettava taho ei ilmoittaudu mukaan elokuun määräaikaan mennessä, hanke on vaarassa kaatua.
Fortumilta odotettiin ilmoitusta mukaantulosta jo perjantaina osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä. Päätöstä ei kuitenkaan ole tehty. Fortum tyytyi toistamaan aikaisemmin julki tuomansa valmiuden osallistua 15 prosentin vähemmistöosuudella. Sen edellytys on kuitenkin enemmistöosakkuuden saaminen venäläisessä TGC-1-vesivoimayhtiössä.
Vuonna 2007 alulle pantu Fennovoiman ydinvoimalahanke on edennyt nihkeästi. Sitä perusteltiin alunperin suomalaisen teollisuuden ja muiden yritysten tarpeella turvata edullisen energian saanti.
Vuosien varrella useat osakkaat ovat jättäneet yhtiön. Merkittävin muutos tapahtui saksalainen energiayhtiön E.ON:n luovuttua osuudestaan ja venäläisen Rosatom Overseasin tultua sen tilalle.
Omistuskuviot ovat aiheuttaneet Suomessa kritiikkiä niidenkin joukossa, jotka muuten suhtautuvat suopeasti ydinvoimaan. Lähtökohtana kun oli vähentää Suomen energiariippuvuutta Venäjästä. Lopputulos näyttää tyystin muuta.
Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa on tapahtunut niin monta yllättävää käännettä, että kaikki on edelleen mahdollista.
Suuri yllätys ei olisi edes se, että rakentamisluvan lisäajan täyttyä omistusjärjestelylle annettaisiin vielä lisäaikaa. Hallituksen uskottavuuden kannalta tähän sisältyy suuri poliittinen riski.
Pääkirjoitus