EU-komissio on välittänyt uuden sisämarkkinaohjelman jäsenmaihin tarkasteltavaksi. Strategia on nyt laadittu ensi kertaa useammaksi vuodeksi. Tavoitteena on tehostaa valvontaa.
Mauri Pekkarisen (kesk.) neitsytpuhe kauppa- ja teollisuusministerinä EU-komission Suomen edustuston paneelikeskustelussa torstaina ajoittui hyvään saumaan, Eurooppa-päivän aattoon ja sisämarkkinoiden 10. toimintavuoteen. Aiheena oli Eurooppa 2010.
Juuri edellisenä iltana oli ministeriön kilpailuviranomaisten pöydälle ilmestynyt myös EU-komission sisämarkkinaohjelma, joka menee kilpailukykyneuvoston käsittelyyn ensi viikolla ja sen päätettäväksi syyskuussa.
Kolmivuotinen strategia sisältää keinoja, joilla yhteisö aikoo varmistaa toimintansa myös laajenemisen jälkeen, aina vuoteen 2006. Tähän asti ohjelma on laadittu vuosittain.
Pekkarinen ennakoi uudistuksesta koituvan "vuoden jaksoissa pomppimisen" sijaan "ennustettavuutta, pitkäjänteisyyttä ja metodiin parannusta".
Hänestä sisämarkkinat ovat silti jo onnistuneet paremmin, kuin vaikkapa 1980-luvun kaavailuissa uskallettiin toivoa. "Nyt ollaan paljon vahvemmalla pohjalla."
Yksinkertaisempia lakeja
Useimmat meistä pitävätkin sisämarkkinoita - siis tavaran, ihmisten, pääoman ja palveluiden vapaata liikkumista - jo itsestäänselvyytenä, tuore kauppa- ja teollisuusministeri totesi puheessa, jonka hän myönsi olevan "toisten kirjoittaman", ensi kertaa poliittisella urallaan.
"Mutta kyseessä ei ole staattinen tila tai ilmiö, vaan jatkuvasti kehittyvä osa", Pekkarinen muistutti.
Suomen kannalta on jatkossa tärkeää EU-lainsäädännön yksinkertaistaminen ja riittävyys, näin jatkossa esimerkiksi sähköisen kaupankäynnin osalta.
EU:n vaikutusten mitattavuus on ongelma. Pekkarinen viittasi kuitenkin siihen, että pienten jäsenmaiden yritykset ovat tyytyväisempiä mahdollisuuksiinsa kuin suurten.
Sääntelyä on tosin parannettava, ministeri linjasi tulevaisuutta. Myös vaikutuksia olisi pyrittävä arvioimaan varhaisessa vaiheessa.
Pelkkiä deklaraatioita
Fortumin hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria ilmoittautui kriittisimpänä seuranneessa paneelissa, johon osallistuivat myös toimitusjohtaja Guy Wires Kaupan Keskusliitosta ja pääsihteeri Sinikka Turunen Kuluttajaliitosta sekä juontajana Espoon kauppakamarin toimitusjohtaja Sampsa Saralehto.
"Kehityssuunta on erittäin huolestuttava", Vuoria totesi. Sisämarkkinat eivät hänestä ole todellisuudessa edes olemassa, koska sitoumuksia ei panna toimeen: "Velvoitteiden ja sitoumusten noudattaminen on huolestuttavaa."
Ongelmaa ei Vuorian mielestä pidä etsiä parlamentista, vaan hallitusten välisestä päätöksenteosta. "Antamalla julkilausumia meistä on tullut deklaraatiotalous."
Kilpailulait kyllä pannaan suoraan toimeen, mutta markkinoita ei avata yrityksille, Vuoria totesi: "Energiamarkkinat ovat hyvä esimerkki soveltamiseroista."
"Mutta ongelmaa ei ole, kun me jo juhlimme sisämarkkinoiden 10-vuotista toimivuutta."
Vain keppihevonen
Vuorian mielestä yhteisöllä on selviä vaikeuksia sopeutua globaalitalouteen. Suomen hyvinvoinnille tämä on ongelmallista, koska maamme taloudellinen rakenne perustuu erikoistumiselle ja kansainväliselle kysynnälle.
"Eurooppa ei itse pysty generoimaan kasvua, joten se käyttää itälaajentumista keppihevosena", Vuoria totesi.
"Prosessi on luonteeltaan poliittinen", hän toisti. Saman saavat tuta vielä tulevat jäsenmaat. Ne olisivat tarvinneet sopeutuakseen siirtymäajan, Vuoria sanoo. Herääminen tulee olemaan kamalaa puolin jos toisinkin.
Onhan Suomessakin, jonka tuotannosta sentään kaksi kolmasosaa menee vientiin, sopeutuminen edelleen kesken, Vuoria muistutti.
Ja valitettavasti meilläkin touhuaa edelleen "regulaation rakastajia", Vuoria arvosteli. Vaikka päähuomio pitäisi kiinnittää eurooppalaisen sääntelyjärjestelmän kehittämiseen.
"Aina kun on vapaata kauppaa edistetty, on edistetty rauhan asiaa," Vuoria myös kiitti ja muistutti euron tuoneen uskomattoman määrän vakautta.