Suomen suurimmalla energiayhtiöllä Fortumilla menee hyvin. Sähkön tukkuhinta nousi rajusti alkuvuonna. Se näkyy Fortumin voitossa: yhtiö teki tammi-kesäkuussa kolmanneksen paremman tuloksen kuin vuosi sitten.
Fortumin tulos ennen veroja nousi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 779 miljoonaan euroon. Liikevaihtoa kertyi 2,3 miljardia euroa.
"Meillä on ollut hyvä kevät ja olemme tyytyväisiä. Stora Ensolta ostettujen tuotantolaitosten ja Ruotsista hankitun Birka Energin hankinta palkitaan nyt. Fortumin tulos paranee vielä tästä eteenpäin", myhäili toimitusjohtaja Mikael Lilius esitellessään keskiviikkona yhtiönsä alkuvuoden tunnuslukuja.
Fortumin hyvä tulos tulee pääosin hyvin sujuneesta tukkukaupasta, sillä yhtiön tukkuhinnat nousivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 17 prosenttia.
Kun Fortum tuotti ja tuottaa sähkönsä pääasiassa vesivoimalla ja ydinvoimalla eli lähes 90 prosenttia, ei kalliita päästöoikeuksia ole tarvinnut ostella. Tosin hiilidioksiditonnin pörssihinta on puolittunut talven huipustaan, noin 30 eurosta.
Vesialtaat Ruotsissa ja Norjassa ovat paljon alle normaalitasojensa, mikä pitää tukkusähkön hinnan jatkossakin korkealla. Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla vallitse vapaa kilpailu.
Suomen vesivarastoilla ei merkitystä
Su omen vesivarastot ovat niin pieniä, 5-6 prosenttia koko Pohjolan energiantuotantoon käytettävistä vesialtaista, ettei niillä ole juuri merkitystä enempää tukku- kuin vähittäishintoihinkaan.
Sähkön myynti kotitalouksille ja yrityksille ei ollutkaan niin kannattavaa kuin tukkumyynti, sillä Fortum Markets´in liikevoitto painui kahteen miljoonaan euroon, kun liikevaihtoa kertyi liki miljardi euroa. Fortumin mukaan syynä tilanteeseen on kova kilpailu vähittäismarkkinoilla ja kallis tukkusähkö.
Alkuvuodesta Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteinen sähköpörssi Nord Pool myi sähköä manner-Eurooppaan, mutta nyt sitä joudutaan tuomaan heikon vesitilanteen takia.
Pohjoismaiden energiavaje on tällä hetkellä 25 terawattituntia eli noin neljän ydinvoimayksikön tuotantoa vastaava teho pitää tuottaa muulla kuin vesi- tai ydinvoimalla.
"Isot kilpaillut markkinat ovat kuluttajien etu, ei vain pohjoismaiset, vaan eurooppalaiset markkinat", painottaa Lilius.
Pohjoismaat ovat olleet EU:n tienraivaajia energiamarkkinoiden avaamisessa, sillä manner-Euroopassa vasta aloitellaan sääntelyn purkamista.
Fortumin konsernijohdosta Tapio Kuula lohduttaa yhtiön noin 1,3 miljoonaa asiakasta sillä, että Fortumin hinnat ovat olleet varsin vakaita eivätkä poukkoilleet kovasti suuntaan tai toiseen.
Liliuksen mukaan sähkön markkinahinnat ovat nyt sillä tasolla, että Pohjoismaihin syntyy uutta kapasiteettia. Fortumin uusinvestointien arvo lähivuosina on yhteensä noin 2,7 miljardia euroa"
Kumpikaan johtajista ei suostu arvioimaan, mitä kuluttaja joutuu maksamaan sähköstään loppuvuodesta 2006.
"Hinnan pitää olla sillä tasolla, että meidän kannattaa investoida sähköntuotantoon. Noin 35-40 euroa megawattitunnilta on kannattava taso ilman päästöoikeuksia", sanoo Lilius.
Jotain osviittaa tulevasta saa sähköpörssin futuurikaupasta, jossa vuoden 2007 sidotut hinnat ovat nousseet jo 50 euroon megawattitunnilta.