Lennart Söderström viettää eläkepäiviään Östhammarin 21 000 asukkaan saaristokunnassa Öregrundin rannikolla Ahvenanmeren länsirannalla. Östhammar tunnetaan alueella sijaitsevasta Forsmarkin kolmen reaktorin ydinvoimalasta.
Voimala sijaitsee kuntakeskuksesta 20 kilometriä pohjoiseen.
Liikekorttelin pysäköintipaikalla ihmiset tulevat ja menevät. Iltapäivän elämää värittävät lisäksi koululaiset, joilla on ollut liikuntapäivä. Kohta koittaa hiihtoloma.
Söderströmiä eivät kauppareissulla paina viime aikojen huolet paikallisen ydinvoimalan turvallisuuskulttuurin horjumisesta. "Kansanäänestyksessä vuonna 1980 äänestin ydinvoimaa vastaan. Halusin, että se olisi purettu maasta pikavauhtia. Tänään kannatan sähkön ydinvoimatuotantoa", hän toteaa.
"Ydinvoima on puhtain energiamuoto, mitä meillä tänään on", Söderström sanoo.
Penkoja löytää
"Kielteiset puheet Forsmarkista eittämättä kyllä jäytävät luottamusta ydinvoimaan Ruotsissa. Mitä enemmän mitä tahansa penkoo, sitä enemmän salaisuuksia paljastuu. Näin se on aina", eläkeläinen filosofoi.
"Tunnen heitä, jotka työskentelevät Forsmarkin ydinvoimalassa. Jokainen meidän kunnassamme tuntee sitä väkeä. Voimalaa rasittavista kielteisistä turvallisuusarvioista huolimatta kunnassamme tunnetaan yhä lujaa luottamusta Forsmarkin työväkeä kohtaan", Söderström tiivistää.
Energiakysymykset ovat häntä kiinnostaneet kaiken aikaa.
Lennart Söderström asui koko työelämänsä Tukholmassa. Erikoistunut hän oli heikkovirtaan. Työllistäjänä oli valtionmonopoli Televerket ja sen puhelinliikenne.
"Tänään sanotaan, että sähkö on kallista, korkeiden öljynhintojen vanavedessä. Olen itse kuitenkin laskenut, kuinka tänään tuntipalkallani saisi monta litraa enemmän bensaa kuin 45 vuotta sitten, kun työelämäni sähköasentajana aloitin."
"Ydinsähkö on tässä suhteessa vielä halvempi energiamuoto, Söderström tiivistää.
Totuttu luottamaan
Elämä jatkuu Östhammarin kunnassa Ruotsin Upplannissa, onpa kuva kunnan alueella sijaitsevan Forsmarkin ydinvoimalan turvallisuuskulttuurista kuinka kielteinen tahansa.
Jokaisella Östhammarin kunnan asukkaalla on tavalla tai toisella yhteys ydinvoimatuotantoon.
"Olemme tottuneet luottamaan sen turvallisuuteen. Itsemurhakandidaateiksi emme itseämme koe", Östhammarin kunnan tiedotuspäällikkö Sirkka-Liisa Bergkvist sanoo.
Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Anna-Lena Söderblom (kok) nyökkää. Hänet Ruotsin hallitus nimitti menneellä viikolla paikallisen turvallisuuslautakunnan puheenjohtajaksi.
"Turvallisuuslautakunta koostuu maallikkojäsenistä. Sen tehtävänä on seurata, tutkia ja tiedottaa tilanteesta", Söderblom selvittää.
Vastuu väestön turvallisuudesta on lääninhallituksilla. Viranomaiset harjoittelevat turvallisuuden hoitumista toistuvasti. Suomen puolelta osallistuu Ahvenanmaa.
"Informaatiokysymykset ovat aina koettu pulmallisimmiksi, ja siksi juuri niitä harjoittelemme. Tässä suhteessa ruotsalaiset on ehdollistettu kulloinkin kuuntelemaan yleisradionsa suosituinta kanavaa P4", Bergkvist kertoo.
Raportti tarpeen
Josip Mrvelj joutui oman turvallisuutensa vuoksi pakenemaan Kroatiasta Ruotsiin 1993. Hän työskentelee Östhammarissa maatalouden vähittäisliikkeessä.
Söderström ostaa Mrveljiltä vehnää sekoittaakseen jyvät auringonkukkasiemeniin. "Säästän näin rutkasti rahaa lintujen talviruokinnassa."
"Kannatan ydinvoimaa, kuten lähes tulkoon jokainen muukin tässä kunnassa, siinä ei ole mitään vikaa, mutta se on kyettävä hoitamaan luottamusta herättävällä tavalla. Näin ei nähtävästi ole nyt tapahtunut", Mrvelj sanoo.
Kunnantoimistossa Bergkvist ja Söderblom myöntävät, kuinka Forsmark-keskustelu turvakulttuurivajeista on lyönyt kovaa voimalan työntekijäkuntaa, mutta koskettaa myös kaikkia kuntalaisia, vaikka heidän suhteessa voimalaan on vain välillinen.
"Ylitse tästä pääsemme vain sen tiukemman raportoinnin avulla, mitä Ruotsin ydinvoimaviranomaiset nyt Forsmarkilta vaativat. Vain sitä tietä on luottamus palautettavissa", Bergkvist pohtii.
Maailman paras
Nykyinen Östhammarin kunta syntyi kolmen kunnan liitoksesta vuonna 1974.
"Vasta viimeksi kuluneina vuosina kunnan eri osien asukkaamme ovat alkaneet kokea yhteisyyttä. Niin väkeväksi yhteiseksi nimittäjäksi paikallinen ydinvoima- ja terästeollisuutemme koetaan tänään", Bergkvist ja Söderblom sanovat.
Paikallisen yläasteen seitsemännen luokan tytöt kiiruhtavat bussipysäkille ja kotiin.
"Östhammar on paras paikka maailmassa, koska siellä asuvat myös kaikki kaverit. Ydinvoima ei meitä puhuta. Se ei ole ollut esillä edes oppitunneilla. Isä ja äiti kotona siitä puhuvat ja sanovat, että he ovat väsyneet koko keskusteluun. Se ei heitä kiinnosta, vaikka monet heistä tekevät töitäkin Forsmarkissa", tytöt vakuuttavat.