Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) pitää ikääntyvän Suomen yhtenä tärkeimmistä tehtävistä saada kuntoon eläkeasiat. Eläkejärjestelmän rahoitus pitää saada riittämään, mikä merkitsee ihmisten jatkamista työssään nykyistä pidempään. Ministeri vieraili maanantaina Oulussa perehtymässä vastuulleen kuuluviin työsuojeluasioihin.
Hyssälä perustaa erityisen ministeriövetoista eläkefoorumin, jossa ovat mukana työnantajat, työntekijät, eduskunta ja eläketurvakeskus. Kaksi tai kolme kertaa vuodessa kokoontuva ryhmä suunnittelee tulevaisuuden eläkkeiden järjestämistä.
"Eläkefoorumin perustamisen jälkeen meidän ei toivottavasti tarvitse joka toisena päivänä lukea lehdestä, että eläke on 50 prosenttia palkasta ja joka toisena että se on 60 prosenttia", Hyssälä sanoo.
Eläkefoorumi on paraikaa valmistelussa, ja se on tarkoitus saada esiin jo lähiviikkoina. Hyssälä sanoo, että se voi tehdä kannanottoja ja esityksiä vahvana kolmikantaisena toimijana.
"Seuraa hankaluuksia, jos väki ei ole pidempään työelämässä. Eliniän piteneminen on Suomessa noussut vuodesta 1970 lähtien. Jokaisena vuosikymmenenä on tullut kaksi ikävuotta lisää", Hyssälä toteaa.
Työpaikoilla valmistauduttava
Ministeriön tavoitteena on, että nykyiset kolmi-nelikymppiset työikäiset jatkavat uraansa 68-vuotiaiksi asti, minkä nykyinen laki mahdollistaa. Kun työpaikoilla väki on tulevaisuudessa entistä iäkkäämpää, se aiheuttaa suuria muutoksia työpaikoille.
"Siinähän tulee superkarttuma viimeisiltä vuosilta, ja moni miettii varmasti jo sitäkin. Työpaikoilta vaaditaan aivan uutta sietämistä ja töitten uudelleen järjestämistä", Hyssälä sanoo.
Hän korostaa, että koko yhteiskunnan pitää valmistua ikääntymiseen liikennettä ja kaavoitusta myöten. Vanheneminen on Suomelle nopeampi prosessi kuin muille EU-maille.
Sosiaali- ja terveysministeriö on tekemässä Hyssälän johdolla suurta sosiaaliturvauudistusta, jonka ensimmäisten osien on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Kokonaisuudessaan uudistus saatetaan valmiiksi tällä vaalikaudella.
Hyssälä sanoo, että väliaikainen toimeentulotuki muuttuu uudistuksessa riittäväksi perusturvaksi. Tavoitteena on kuitenkin tehdä perusturvasta kannustava.
"Järjestelmä muutetaan sellaiseksi, että työtä kannattaa ottaa vastaan. Tästä tietysti eri puolueilla ovat omat näkemyksensä, joten uudistus tulee olemaan myös poliittinen kysymys", Hyssälä arvelee.
Tänä keväänä sosiaali- ja terveysministeriö esittää apurahan varassa elävien taiteilijoiden ja tutkijoiden saattamisen sosiaaliturvan piiriin. Sairauden, tapaturman tai työkyvyttömyyden sattuessa he jäävät tällä hetkellä täysin tyhjän päälle. Myös eläketurva ja työttömyysturva puuttuvat.
Luvut järkyttivät ministeriä
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäänti masennuksen takia on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti 25 vuoden aikana. Vuonna 1983 masennuksen takia yksityisiltä työnantajilta eläkkeelle jäi 500 ihmistä. Vuonna 2005 määrä oli jo noin 3 500.
Toissa vuoden perusteella määrän arveltiin jo tasaantuvan, mutta viime vuoden tiedot kertovat taas noususta. Kaikkiaan masennuksen takia jäi työkyvyttömyyseläkkeelle viime vuonna 4 000 henkilöä, joista suurin osa on alle 50-vuotiaita koulutettuja naisia.
Hyssälä kertoo järkyttyneensä luvuista. Hän perusti monen erilaisen tahon muodostaman sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hankkeen, joka pyrkii muun muassa kuntoutuksen avulla palauttamaan masennukseen sairastuneet takaisin työhön. Masto aloitettiin viime marraskuussa, ja se kestää vuoden 2011 loppuun.
"Asia on ikävä sairastuneille itselleen ja tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Masennuksesta eläkkeelle jäänti maksaa noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tähtäimemme on puolittaa määrä jollakin aikavälillä, mikä säästäisi eläkejärjestelmälle 200 miljoonaa euroa vuodessa", Hyssälä sanoo.