Folkit vael­ta­vat maail­man ääriin

"Nyt kyllä viedään haapavetisiä maailman ääriin ja vähän ylikin", paahtaa Haapavesi Folkin taiteellinen johtaja Timo Hannula kauhean kiireen keskellä. 16. folkit alkoivat itse asiassa maanantaina, ja vauhti kiihtyy viikonloppua kohti.

Afrosuomalaista. Tansanialaisen Arnold Chiwalalan ja Topi Korhosen työpajassa yhdistyivät afrikkalainen ja suomalainen kansanmusiikki sopuisasti.
Afrosuomalaista. Tansanialaisen Arnold Chiwalalan ja Topi Korhosen työpajassa yhdistyivät afrikkalainen ja suomalainen kansanmusiikki sopuisasti.
Kuva: Seppo Kangas


Haapavesi
"Nyt kyllä viedään haapavetisiä maailman ääriin ja vähän ylikin", paahtaa Haapavesi Folkin taiteellinen johtaja Timo Hannula kauhean kiireen keskellä.

16. folkit alkoivat itse asiassa maanantaina, ja vauhti kiihtyy viikonloppua kohti.



Yhä kansainvälisempää


Maailman ääret tarkoittavat tämän vuoden folkkien esiintyjäkaartia. Pohjoismaat, Brittein saaret, USA ja Itä-Eurooppa ovat tulleet jo vuosien saatossa tutuiksi, mutta nyt tuulahtaa muun muassa Vietnamista, Madagaskarilta ja Argentiinasta.

"Joka vuosi folkit näyttävät muuttuvan kansainvälisemmiksi. Se ei ole mikään tietoinen linja, vaan enemmän sattuman kauppaa. Kun tulee hyviä kontakteja sieltä ja täältä, näin siinä vaan käy", Timo Hannula mietiskelee ääneen.

Haapavesi Folk ei ole sitonut itseään vuotuisiin teemoihin, vaan haluaa tarjota mahdollisimman laajan kirjon sekä kansanmusiikkia että muuta kiinnostavaa nähtävää ja kuultavaa. Jotakin uutta ja erikoista, yllätyksiä ja elämyksiä, on jokavuotinen teema.

"Itse festivaali on olut jo muutaman vuoden nelipäiväinen, ja se näyttää sopivan meille. Kaiken kansan musiikilla on tärkeä sijansa, ja se tuo suurta yleisöä kuulemaan myös erikoisempia esiintyjiä", Timo Hannula toteaa viitaten muun muassa JeanS:ään, Anssi Tikanmäkeen, SF-Bluesiin ja Maarit Hurmerintaan.

"Nämäkin nimet ovat sellaisia, ettei niitä jatkuvasti näe paikallisissa baareissa keikoilla."

Timo Hannulaa itseään kiinnostaa muun muassa turkkilainen Sukulele, jota hän mainostaa taidokkaaksi ryhmäksi. Mielenkiintoisia ovat tietysti myös eksoottiset Justin Vali Trio Madagaskarilta ja Khac Chi - Sounds of Vietnam.

"Sibelius Akatemian kansanmusiikkiosaston 20-vuotisjuhlakonsertti on myös erittäin merkittävä meille. Onhan se laitos nostanut uuden kansanmusiikin ja toisaalta tuonut esiin vanhan sävelaarteiston."



Koulutus oli ensin


Haapavesi Folk -tapahtuma on itse asiassa rakentunut Haapaveden kansanmusiikkikoulutuksen kylkiäiseksi. Tänäkin vuonna noin 90 opiskelijaa osallistuu alansa huippujen vetämille kursseille. Myös opettajajoukko on kansainvälinen.

"Suurin osa kurssilaisista tulee tänne vuodesta toiseen. Noin kolmasosa vaihtuu. Meidän omille nuorille soittajillemme nämä kurssit ovat todella innostava juttu", Timo Hannula mainitsee.

Hänen mielestään juuri kurssit jättävät paikkakunnalle suurimman annin, koska saatu tieto ja taito ovat pysyviä. Kursseilla ovat edustettuna kielisoitinperheen soittimet, laulu, puhaltimet, rummut sekä soitinrakennus.

"Koko tälle seudulle tärkeä on myös Haapaveden kansanmusiikin koulutuskeskushanke, jolle suunnitellaan juuri jatkoa. Yhtenä tavoitteena on laajentaa kansanmusiikin koulutusta peruskouluun sekä musiikinopetukseen että soitinrakennukseen."

Festivaalipuisto uudistuu tänä vuonna perusteellisesti. Alueelle on pystytetty iso teltta, jonka suojiin mahtuu jopa tuhat henkeä. Uusi jamiteltta on kaksi kertaa entisen kokoinen ja selvästi korkeampi.

"Yleisö mahtuu varmasti katon alle kuuntelemaan musiikkia", lupa Haapavesi Folk ry:n toiminnanjohtaja Arto Veikkola.

Pientä ja suurempaa viilausta on tehty likimain kaikkiin alueen palveluihin.

Veikkolan mukaan myös tapahtuman talous näyttää tässä vaiheessa hyvältä. Ne menot, joihin järjestäjät voivat vaikuttaa, on pidetty tiukasti kurissa.

Runsaan 200 000 euron budjetista avustukset kattavat 62 000 euroa. Kaupunki on suurin yksittäinen avustaja 35 000 eurolla.

Yleisötavoite on 8 000 kävijää. Talous pysyy kasassa jo noin 5 000 lipu n myynnillä.

Ilmoita asiavirheestä