Viime vuonna kävijöitä oli kymmenisentuhatta. Nyt ennusteissa on pilveä, pisaraa ja salamaa.
Haapavesi Folkin toiminnanjohtajan Arto Veikkolan ruokarauhaan mokomilla uhkakuvilla ei ole vaikutusta. Talkoolaisten kyselytulva on toinen juttu.
Haarukallinen makaronilaatikkoa ja kysymys. Ryyppy mehua ja kysymys. Lusikallinen marjakiisseliä ja kysymys.
Ruokarauhasta ei voi puhua. Veikkola vastailee muun muassa kysymyksiin aitojen teosta, palkkioiden maksusta ja akkuporakoneesta.
"Parempi tehdä tässä vaiheessa huonompikin päätös kuin viivyttää sitä pari päivää", Veikkola linjaa.
Se on Veikkolan homma - tehdä päätöksiä, vaikka sitten lounaspöydässä.
"Tästä minä silti nautin, hektisestä ja nopeasta toiminnasta."
Pienen, idyllisen maaseutukaupungin nousu hetkeksi parrasvaloihin toteutuu 19. kerran. Veikkolan urakka oli jo tiistaina suurelta osalta ohi.
"Jos hallituksen puheenjohtaja olisi pari kuukautta sitten sanonut, ettei festivaalia järjestetä, se olisi sopinut minulle mainiosti. Vielä pari viikkoa sitten oli tunne, että festivaali ei valmistu koskaan."
"Kyllä se valmistuu."
Perinteet tuovat paineet. Tapahtuman talous on riippuvainen monesta tekijästä, mutta eniten ihmisistä.
"Yli kolmasosa tuloistamme tulee lipunmyynnistä. Siihen vielä ravintolatuotot päälle", Veikkola laskee. Haapavesi Folkin talousarvio kohoaa 165 000 euroon.
Tietty massa saapuu joka tapauksessa kansanmusiikin äärelle, mutta epävarma kansanosa seuraa taivaskanavia; tuleeko vettä vai paistaako. Ilmatieteen laitoksen ennusteet ovat Veikkolan päivälukemistoa.
"Vesisade vaikuttaa myös talkoolaisiin, joita oli maanantaina selvästi vähemmän kuin tänään tiistaina. Ilmat ovat olleet loistavat viimeisten kolmen neljän vuoden aikana. Nyt näyttää huonommalta", Veikkola murehtii.
Kansanmusiikkiyhtye Hurriganes
Folk on kansanmusiikkifestivaaliksikin monimuotoinen, laaja-alainen ja raja-aitoja rikkova, sillä esimerkiksi Remu & Hurriganes on perinteisesti luokiteltu muihin kuin kansanmusiikkikategoriaan.
Sitä tarjotaan, mitä halutaan. Paikallinen väestö odottaa kansanmusiikin lisäksi valtavirtamusiikkia saapuakseen paikalle. Paikalliset pitää palkita, sillä ilman paikallisia ei ole Haapavesi Folkia.
Folkit ovat niin vahvasti kiinni Haapavedessä, että olisi vaikea kuvitella kumpaakaan ilman toistaan.
"Olemme aidosti ylpeitä tästä tapahtumasta. Jos paikalliset häpeäisivät Folkeja, eivät he paikalle tunkisi", Veikkola miettii.
Kaikesta näkee, että Folk on haapavetisten yhteinen juttu. Paikallinen opisto antaa opiskelijoiden mediaosaamisen festivaalin käyttöön, Nora-instituutti tuottaa tarjoilijat ja Haapaveden Urheilijat järjestysmiesosaston. Vip-osastolla tarjoillaan paikallisia juustoherkkuja.
Talkoolaisia on yli 200.
"Haemme koko ajan uusia tapoja toimia. Olen tarkoituksella katsonut vanhoja kuvia ja videoita, jotta saisin uusia ideoita. Olen menossa vuodessa 1993", Veikkola naurahtaa.
Yksi toive Veikkolalla, joka hoitaa pestiään kuudetta vuotta, on jatkovuosille.
"Jospa yhden vuoden saisi istuskella yleisön joukossa, ravintolateltan puolella."