Talousvaikeuksiin ajautunut halpalentoyhtiö Flying Finn jätti Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnolle alustavan selvityksen lisärahoitussuunnitelmistaan perjantaina vain muutama minuutti ennen määräajan umpeutumista. Yhtiö on ilmoittanut olevansa halukas selvittämään taloudellista tilannettaan viranomaisille tarkemmin vielä maanantaina.
"Olisikohan ollut kello 16.12, kun tiettyjä papereita saatiin", vahvisti lentoturvallisuushallinnon apulaisjohtaja Reijo Lamberg perjantaina. Hänen mukaansa tässä vaiheessa dokumenteista ei voi sanoa "juuta eikä jaata". Lambergin mukaan lentotuvallisuushallinto pääsee perehtymään niihin maanantaina.
Yhtiön väliaikainen liikennelupa on voimassa 27. helmikuuta asti, mihin mennessä lentoturvallisuushallinto päättää, voiko se jatkaa yhtiön väliaikaista lupaa tai myöntää sille normaalin toistaiseksi voimassa olevan luvan. Jos ratkaisu on kielteinen, yhtiön lentotoiminta pysähtyy tyystin.
"Sekä meidän että yhtiön etu on, että päätös tulee mahdollisimman nopeasti", huomauttaa lentoturvallisuushallinnon jaostopäällikkö Eero Kausalainen.
Lentoturvallisuushallinto oli vaatinut Flying Finniltä esitystä yhtiön uudesta vastuullisesta johtajasta niin ikään perjantaihin mennessä. Kausalaisen mukana lentoyhtiö toimitti myös tätä koskevaa aineistoa. Yhtiön vastuullisen johtajan nimeäminen ei hänen mukaansa ole "kuitenkaan nyt niin päivän päälle", koska yhtiön koneet eivät lennä. Flying Finn keskeytti lentonsa puolisentoista viikkoa sitten.
Lentoturvallisuushallinto ilmoitti tammikuussa, ettei yhtiön toimitusjohtaja Peter Sevelius ei ole tyydyttävä henkilö vastuulliseksi johtajaksi aiempien taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi. Hänet on todettu ulosotossa varattomaksi.
Puolesta ja vastaan
Flying Finn jätti yrityssaneeraushakemuksen Vantaan käräjäoikeudelle tammikuun puolivälissä, ja yhtiön velkojien piti antaa lausuntonsa saneeraushakemukseen perjantaina. STT:n mukaan lentoyhtiön suurimmat velkojat eli lentokenttä- ja muita palveluita sille myynyt Ilmailulaitos sekä yhtiölle koneet vuokrannut yritys vastustavat velkasaneerausta.
Ilmailulaitoksen tytäryhtiö Airpro on valmis tukemaan Flying Finnin saneerausta, jos yhtiöllä on osoittaa riittävästi käyttöpääomaa toiminnan jatkamiseen. Muista velkojista esimerkiksi öljy-yhtiö Shell hyväksyy hakemuksen, kun taas työeläkeyhtiö Ilmarinen ei.
Vantaan käräjäoikeuden on määrä käsitellä saneeraushakemusta maanantaina.
Lyhyt ja vauhdikas lento
Flying Finn aloitti lentonsa vajaa vuosi sitten keväällä ja säännöllisen liikenteen Oulun ja Helsingin välillä viime vuoden toukokuussa.
Flying Finnin ansiosta lentohinnat Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä reitillä putosivat reippaasti. Myös Finnair joutui laskemaan hintojaan kilpailun tuiskeessa. Finnair laski hintojaan jopa siinä määrin, että Flying Finnin pyysi kilpailuviranomaisia tutkimaan Finnairin hinnoittelua. Haastaja epäili Finnairin käyttävän hyväkseen johtavaa markkina-asemaansa polkemalla hintoja. Finnair kiisti väitteen.
Suuri yhtiö pystyy tekemään tappiotakin, mutta pieni ei siihen pysty. Finnairin hinnoittelu osaltaan söi Flying Finnin matkustajamääriä. Flying Finnin lentotarjonta ei myöskään ylettynyt vastaamaan Finnairin valikoimaa.
Viime vuoden syyskuussa yhtiö kuitenkin kertoi saaneensa 15 prosentin markkinaosuuden Oulun reitillä.
Yhtiön johto on vaihtunut useaan otteeseen. Vajaan vuoden sisällä toimitusjohtaja vaihtui kahdesti. Yhtiön pääomistaja on Pekka Rantakarin perhe. Omistajajoukossa on myös rallin nelinkertainen maailmanmestari Juha Kankkunen.
Yhtiö olisi tarvinnut ensi kädessä rahaa 2,5 miljoonaa euroa toimintavalmiutensa takaamiseksi. Budjetin toteuttaminen edellyttää toiset 2,5 miljoonaa lentokoneinvestointien rahoittamiseen myöhemmin tänä vuonna. Yhteensä tarve on viisi miljoonaa euroa.
Yhtiön mukaan sillä oli noin 20 000 lentovarausta, kun se katkaisi lentoliikenteensä 27. tammikuuta. Lentoja varanneista matkustajista suurin osa ei saa rahojaan takaisin, jos konkurssi katkaisee lopullisesti yhtiön tien.