Halpalentoyhtiö Flying Finnin vajaan vuoden kestänyt tarina päättyi keskiviikkona Vantaan käräjäoikeuteen jätettyyn konkurssihakemukseen. Rahoitusta ei saatu kuntoon yrityksistä huolimatta ja viime tipan sijoittajaehdokastakaan ei halunnut sitoa käsiään yhtiöön kuin lainarahoituksella.
Yhtiön velat ovat yli 7 miljoonaa euroa. Konkurssi astuu voimaan heti kun yhtiö on itse hakijana. Myös liikennelupa katkeaa konkurssi-ilmoitukseen. Väliaikainen lupa olisi ollut voimassa tämän kuun loppuun. I
lmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinto sai 6. helmikuuta jonkinlaisen selvityksen, miten yhtiö aikoo lisätä omaa tai osakepääomaa vakavaraisuuden lisäämiseksi. He odottivat vielä yhteydenottoa, mutta sitä ei koskaan tullut.
Lentoturvallisuushallinnon ylijohtaja Kim Salonen sanoo, että Flying Finnillä ei ollut mitään sellaisia epäselvyyksiä vuoden 2003 keväällä, jotta sen tarkoitusperiä olisi epäilty. - Jälkeenpäin katsottuna sillä olisi voinut olla enemmän pääomaa, mutta luvan myöntämisen edellytykset kyllä täyttyivät.
- Toiminnan alkupuolella tulopuoli oli hyvällä mallilla, mutta heillä oli kyllä aivan merkittävästi enemmän kuluja kuin he olisivat itse arvioineet, sanoi Salonen.
Ansiolentoluvan käsittelyn yhteydessä loppukesästä tuli sitten tietoja yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Yhtiö korotti omaa pääomaa, vaihtoi toimitusjohtajaa ja teki muitakin merkittäviä muutoksia. Kustannusten merkittävää alentumista ei kuitenkaan saatu aikaan. Joulukuussa oma pääoma oli mennyt hyvin pieneksi ja velkaa oli hyvin paljon.
Hankalaan prosessiin liikenneluvan peruuttamiseksi ei kuitenkaan Salosen mukaan ryhdytty. Päädyttiin siihen, että uudelleen järjestelyjä varten annetaan määräaikainen lupa.
Alkuvaiheessa Flying Finn pysyi tavoitteessaan lisätä taas omaa pääomaa, mutta lopullinen alamäki alkoi tammikuun puolivälissä, kun se ilmoitti hakeutuvansa yrityssaneeraukseen. Yhtiö haki suojaa velkojia vastaan, kun koneet vuokranneet yhtiöt Caymansaarilta olivat kuljettamassa koneita pois Suomesta. Vantaan käräjäoikeudesta sellainen heltisi.
Yhtiö lopetti ulkomaanlennot Lontooseen tammikuun puolivälissä. Kotimaan lentotoiminta lopetettiin 27. tammikuuta.
Velkojia ja asiakkaita
Velkojista suurimmat, Ilmailulaitos ja vuokrakoneyhtiöt Caymansaarilta, vastustivat yrityssaneerausta, koska ne pitivät yhtiötä varattomana ja kyvyttömänä jatkamaan toimintaansa. Yhtiöltä hakee saatavia moni rahoituslaitos ja mm. työeläkelaitos Ilmarinen. Maksaneita asiakkaita jää Flying Finniltä rahojaan kaipaamaan 26 000. Luottokortilla ja matkatoimistojen kautta maksaneet saavat rahansa takaisin, Heitä on joukosta vajaa puolet.
Flying Finnin historian kolmas toimitusjohtaja Peter Sevelius arvioi, että konkurssi oli edessä, kun ymmärrettiin, että yhtiön osakepääomaa tai omaa pääomaa pitäisi korottaa, lainarahoituksen turvin ei voitu jatkaa, vaikka sitä olisikin ollut tarjolla riittävästi.
- Viime hetkeen saakka yritimme saada sijoittajaa muuttamaan mieltään ja muuttamaan lainarahoitus osakepääomasijoitukseksi.
Seveliuksen mukaan yhtiön alamäki johtui siitä, että alun perin pääomaa ei saatu kerätyksi tarpeeksi kokoon eikä yhtiöllä ollut pitkäaikaisia rahoitusratkaisuja. - Vakavaraisuus ja taseet olivat huteralla pohjalla alusta saakka. Valitettavasti, sillä talossa oli hyviä työntekijöitä, hän kertoi.
Flying Finn rakennettiin ravintolaliiketoimistaan tunnetun sijoittajan Pekka Rantakarin ympärille. Hän ei kuitenkaan saanut mukaan tarpeeksi kiinnostuneita rahakkaita sijoittajia
- Ilmailua ei pidetä Suomessa hyvänä investointikohteena, tiivistää Sevelius.
Seveliuksen oma tulevaisuus on vielä auki, mutta hän ennustaa, että Finnairille tulee uusia kilpailijoita Suomen markkinoille. - Joko perustetaan uusi suomalainen halpalentoyhtiö tai Suomeen tulee eurooppalaisia halpalentoyhtiöitä.