Fluorivoiteita käytetään yleisesti niiden haitallisuudesta huolimatta. Voitelijan kannattaa käyttää hengityssuojainta ja harkita korvaavien voiteiden käyttöä.
Myös fluorittomia voiteita on saatavilla.
Urheiluliikkeiden suksenvoitelupuolella riittää hiihtokauden ollessa parhaimmillaan kuhinaa.
Kuhina käy myös suksen luistoa parantavien fluoripitoisten voiteiden ympärillä, sillä ne ovat riski terveydelle ja ympäristölle.
– PFOA estää testosteronin tuotantoa ja fluoriyhdisteillä on monia muita mahdollisia haittavaikutuksia elimistössä, kertoo fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta.
PFOA on perfluoro-oktaanihapon lyhenne.
– Näiden fluoriyhdisteiden käyttöä pitäisi saada vähenemään, koska ne aiheuttavat pidemmän päälle meille ongelmia. Siksi Tukholman sopimuksessa on fluoriyhdisteitä, jotka Suomikin haluaa pois.
Tukholman sopimus on maailmanlaajuisesti pysyvien orgaanisten yhdisteiden käyttöä ja päästöjä rajoittava yleissopimus. PFOA puolestaan luetaan fluorattuihin yhdisteisiin, jota löytyy muun muassa suksivoiteista.
– Omaa altistusta fluorivoiteille kannattaa välttää. Fluoriyhdisteet hylkivät sekä vettä että rasvaa, jonka takia ne hylkivät myös likaa ja suksenpohja pysyy puhtaana. Se on kuin teflonpinta. Nämä yhdisteet ovat hitaasti hajoavia ja kertyvät esimerkiksi merinisäkkäisiin huolestuttavissa määrin, Toppari kertoo.
Lainsäädäntö sallii toistaiseksi fluoriyhdisteiden käytön, mutta niiden haitallisuuden vuoksi käyttöä saatetaan tulevaisuudessa rajoittaa.
Jos harrastelijavoitelijat eivät vielä fluorivoiteiden terveysriskeistä ole perillä, on asia ammattilaisilla jo hyvin tiedossa.
– Kyllä riskit ovat tiedossa ja ne otetaan vakavasti. Voitelemista varten meillä on erillinen suljettu tila myymälässä. Voitelupöydän yläpuolella on ilmanvaihtoa parantava huuva (höyrykupu) ja voitelija käyttää aina hengityssuojainta, kertoo myyjä Salomo Määttä Intersport Valkeasta.
Hyvästä ilmanvaihdosta, käsineistä ja hengityksen suojaamisesta kannattaa myös satunnaisen voitelijan huolehtia. Pikaluistovoiteet eivät kuumennusta kaipaa, mutta niissä fluoripitoisuus voi olla hyvinkin korkea.
Jos fluoriyhdisteiden haitoilta haluaa suksivoiteiden osalta suojautua kokonaan, löytyy korvaaviakin voiteita.
– Kyllä löytyy myös hyviä fluorittomia voiteita. Erityisesti kovalla pakkasella fluorin merkitys ei ole niin suuri verrattuna nollakeleihin. Toki fluorilla suksi saadaan liukkaammaksi, mutta kyllä sitä ilmankin pärjää, kertoo hiihtokonsultti Aleksi Harjula, joka työskentelee myös suksivoitelijana.
– Jos fluoriyhdisteiset voiteet kielletään, niin periaatteessa kaikki ovat sitten samalla viivalla voitelun osalta ja uskon, että myös fluorittomat voiteet kehittyvät.
”Fluorilla suksi saadaan 29liukkaammaksi, mutta kyllä sitä ilmankin pärjää.”
Kun voiteessa on käytetty fluoriyhdisteitä, löytyy pakkauksesta asianmukaiset merkinnät tuotteen myrkyllisyydestä. Tarkkana tuleekin olla myös voidepakkausten hävittämisen kanssa.
– Käyttämättä jääneet suksivoiteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita, tulee toimittaa vaarallisen jätteen vastaanottopisteille. Tyhjän pakkauksen voi laittaa polttokelpoisiin jätteisiin, neuvoo erityisasiantuntija Mari Juntunen Kiertokaaresta.
Mitä aineet ovat ja miksi niitä käytetään?
- Fluorattuja yhdisteitä käytetään monissa kuluttajatuotteissa niiden vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi.
- Tunnetuimpia käyttökohteita ovat suksivoiteiden ohella paistinpannut ja vettä hylkivät tekniset vaatteet.
- Suksivoiteissa fluoriyhdisteet lisäävät luistavuutta ja suojaavat suksenpohjaa lialta.
- Markkinoilla on myös fluorittomia luistovoiteita.
- Perfluoratuista alkyyliyhdisteistä merkittävimpiä ovat perfluoro-oktaanisulfonaatti (PFOS) ja perfluoro-oktaanihappo (PFOA).
- Hiili-fluorisidoksen vuoksi nämä yhdisteet hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti. Yhdisteet rikastuvat ravintoketjussa ja kertyvät elimistössä veren proteiineihin, munuaisiin ja maksaan.
- Yhdisteiden kertyminen elimistöön johtuu siitä, että ne eivät helposti erity virtsan tai ulosteiden mukana. Ne saattavat heikentää elimistön puolustusjärjestelmää sekä häiritä kehitystä ja lisääntymistä.
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä fysiologian professori Jorma Toppari, Turun yliopisto
