Flunssatalvesta näyttää tällä hetkellä tulevan tavanomaista helpompi. Näin kertoo influenssalaboratorion tutkija Reijo Pyhälä Kansanterveyslaitokselta.
"Euroopassa ei ole miesmuistiin ollut näin vähän influenssaa liikkeellä", Pyhälä ihmettelee.
Yksittäisiä tapauksia on löydetty Tshekistä. Englanti, Ranska ja Pohjoismaat ovat täysin vapaita influenssasta.
"Varsinaiset nuhakuume-epidemiat tulevat näillä näkymin vasta vuodenvaihteen jälkeen. Niin onnellista tilannetta tuskin kuitenkaan tulee, että influenssalta vältyttäisiin tänäkään talvena kokonaan", Reijo Pyhälä toppuuttelee.
Sairaanhoitaja Jaana Malinen Oysista puolestaan kertoo, että tällä hetkellä flunssatilanne Oulussa ja ympäristössä on normaali. "Tavallista nuhakuumetta ja mahatautia on liikkeellä jonkin verran", Malinen toteaa. Useimpina talvina suomalaisten riesana ovat joko A- tai B -virukset. Joinakin talvina kansalaisia voivat vaivata molemmat.
"Näyttää siltä, että tänä talvena saamme A-viruksen", toteaa tartuntatautilääkäri Peter Klemets Kansanterveyslaitokselta.
Influenssarokote tepsii hyvin A- ja B -viruksiin. Suoja on vain noin 70-80 prosenttia, eikä rokote tepsi yleiseen rhino-virukseen.
"Rhino-viruksia saattaa olla liikkeellä kymmeniä eri muunnelmia. Jos joku influenssarokotteen jälkeen kuitenkin sairastuu räkätautiin, on todennäköisempää, että kyseessä on rhino-virus eikä A-tai B -virus", Peter Klemets summaa.
Lisäksi suomalaisia vaivaa vatsatauti, jonka aiheuttaa noro-virus. Kyseinen pöpö tunnettiin aikaisemmin kalikki-viruksena, ja se aiheuttaa kuumetta, oksentelua ja ripulia. "Noro-virus tarttuu helposti, mutta se menee onneksi nopeasti ohi", tartuntatautilääkäri Klemets kertoo.
Pikkulasten riesana on ollut RS-virusinfektioita. Tämä tauti aiheuttaa alemman hengitystieinfektion, joka voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia.
Lintuinfluenssa-
rintamalla hiljaista
Lintuinfluenssarintamalla ei ole tapahtunut kansanterveyslaitoksen mielestä mitään erityisen dramaattista.
Kiinasta, Thaimaasta ja Vietnamista on löydetty uusia tapauksia, mutta Euroopassa on puolestaan ollut hiljaista.
"Vieläkään ei ole mitään merkkiä siitä, että virus olisi entistä paremmin oppinut tarttumaan ihmisen soluihin", tutkija Reijo Pyhälä muistuttaa.