Fluns­san hoitoon lisää tehoa

Suomalaislapset sairastavat keskimäärin 6-8 flunssaa vuodessa. Flunssa on tavallisin syy, jonka vuoksi lapsen kanssa hakeudutaan päivystysaikana lääkärin vastaanotolle.


Oulu
Suomalaislapset sairastavat keskimäärin 6-8 flunssaa vuodessa. Flunssa on tavallisin syy, jonka vuoksi lapsen kanssa hakeudutaan päivystysaikana lääkärin vastaanotolle.

Jos nuha ja lämpöily pitkittyvät, syynä voi olla poskiontelotulehdus. Sen erottaminen tavallisesta flunssasta on lapsilla vaikeampaa kuin aikuisilla, sillä lapsista yli 80 prosentilla on nuhan yhteydessä poskionteloiden limakalvojen turvotusta.

Oysin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa on alkanut tutkimus, jolla selvitetään, voidaanko lapsen toipumista flunssasta ennustaa nenän limakalvolta otetulla bakteerinäytteellä.

"Oletamme, että jos sieltä löytyy poskiontelotulehdusta aiheuttava bakteeri, paraneminen on normaalia hitaampaa ja lapsi hyötyy antibioottihoidosta", erikoislääkäri Aila Kristo kertoo.

Oulun kouluihin on jaettu noin 2 000:lle ala-asteen oppilaalle tutkimuksesta kertova tiedote vietäväksi kotiin vanhemmille. Tavoitteena on saada tutkimukseen vähintään 100 pientä nuhanenää. Tiedotteessa pyydetään vanhempia ottamaan yhteys Oysin korvapoliklinikalle lapsen flunssaoireiden alkaessa.

Tutkimus on ilmainen ja siihen kuuluu kaksi käyntiä lääkärillä kolmen viikon välein sekä lapsen paranemisen seuraaminen kotiin annettavan oirepäiväkirjan avulla. Lapsille tehdään normaali lääkärintutkimus ja otetaan pumpulitikulla näyte nenästä ja nielusta. Tutkimus on kivuton. Verinäytteitä ei oteta eikä tehdä röntgentutkimuksia.

"Jos lapsella todetaan hoitoa vaativa sairaus, hänelle annetaan lääkemääräys eikä hän osallistu varsinaiseen tutkimukseen", Aila Kristo kertoo.



Hankala todeta


Korvaklinikan tutkijaryhmä jäljittää kiusallista vaivaa nenän ja nielun bakteerinäytteiden avulla. "Tulehdus voi parantua itsestäänkin, mutta tauti voi myös pitkittyä ja heikentää lapsen yleiskuntoa. Jos nuhaa, yskää ja lämpöilyä jatkuu 10-14 päivää, voidaan epäillä poskiontelotulehdusta", Aila Kristo toteaa.

Pyrkimyksenä on antibioottien turhan käytön vähentäminen ja lääkehoidon keskittäminen niihin lapsiin, jotka siitä todella hyötyvät.

Lapsen poskiontelotulehdus on vaikea todeta ja siksi arviot sen yleisyydestä vaihtelevat suuresti. Eräiden arvioiden mukaan 0,5 prosenttia lapsista sairastuu siihen flunssan yhteydessä. Toiset arviot puhuvat 13 prosentista.

USA:sta tiedetään, että neljä prosenttia kaikista lasten antibioottikuureista määrätään poskiontelotulehdukseen.

"Me haemme tarkennusta näihin lukuihin. Aiemmassa tutkimuksessamme vuonna 2001 selvitimme poikkeavan sivuontelolöydöksen yleisyyttä terveillä lapsilla. Mukana oli Oulusta 60 päiväkotilasta, joille tehtiin nuhan aikana magneettikuvaus. Yli 80 prosentilla oli limakalvoturvotusta poskionteloissa. Röntgentutkimus lapsen poskiontelotulehdusta epäiltäessä on turha, koska lähes kaikilla on nuhan aikana poikkeavia löydöksiä", Aila Kristo kertoo.

Tulehduksen toteamista vaikeuttaa myös se, että lapsella oireet ovat epämääräisemmät kuin aikuisella, eikä ultraäänitutkimus anna luotettavaa tietoa.

Punkteerauskin voidaan tehdä, jos lapsi suostuu. Toimenpide ei ole niin ilkeä kuin miltä se näyttää, ja joskus se voi onnistua jopa viisivuotiaalla. Jos lapsi ei suostu, ja punkteeraus on pakko tehdä, lapsi voidaan nukuttaa.

Ilmoita asiavirheestä