Syksyn flunssakausi on pyörähtänyt jälleen käyntiin, kun viimeisetkin lomalaiset ovat palanneet töihin, kouluun ja tarhaan. Myös Oulun Höyhtyän terveysasemalla flunssapotilaiden määrä on lisääntynyt.
Moni tulee varmistamaan, tarvitseeko tautiin lääkekuuria, vai menisikö pöpö itsekseen ohi.
Antibioottien määräämiskäytännöt ovat tiukentuneet kymmenessä vuodessa. Yhä harvempi lääkäri kirjoittaa kuurin varmuuden vuoksi.
Höyhtyällä flunssapotilaat passitetaan ensin hoitajan vastaanotolle ja vain osa ohjautuu sen jälkeen lääkärille.
Oululainen Päivi Horsma kärsii kovasta kurkkukivusta. Terveydenhoitaja Riitta Pääaho mittaa häneltä ensi töikseen kuumeen, joka onkin 38 astetta.
"Lapsellani oli viime viikolla angiina, ja pelkään, että se on tarttunut minuunkin", Päivi Horsma sanoo lähes kuiskaten.
Riitta Pääaho kurkkaa kurkkuun ja ottaa nieluviljelyn. Oireet viittaavat angiinaan, ja hoitaja passittaa potilaan lääkärin vastaanotolle.
Jos taudin aiheuttaja on A-streptokokki, siihen määrätään antibioottikuuri.
Tavallisesti flunssapotilaille riittävät hoitajan neuvot, sillä virustautiin antibiootit eivät tepsi.
Osa ihmisistä ei tahdo uskoa, että esimerkiksi poskiontelo- tai keuhkoputkitulehdus paranee yleensä ilman antibioottia. Moni suorastaan vaatii kuuria.
"Me lääkärit olemme itse opettaneet potilaat siihen, että antibiootti täytyy hakea. Kymmenen vuotta sitten meillä oli vielä liberaali antibioottien määräämiskäytäntö, ja vieläkin Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten antibiootteja", sanoo Oulun terveydenhuollon ylilääkäri Päivi Hirsso.
Lääkehoidon kehittämiskeskuksen aluekoordinaattorina hän on kuitenkin nähnyt, että Pohjois-Suomessa antibiootteja ei määrätä yhtä herkästi kuin Etelä-Suomessa.
"Pohjois-Suomessa on järkevämmät lääkehoitokäytännöt kuin Etelä-Suomessa, missä käytetään kovia antibiootteja enemmän kuin meillä."
Hirsso muistuttaa, että esimerkiksi keuhkoputkitulehdus on yhtä kuin yskä.
"Sekin on virustauti. Ihmettelen, jos joku saa nykyään antibiootin pelkkään keuhkoputkitulehdukseen, joka on ihan eri asia kuin keuhkokuume."
Turhasta kuurista voi olla haittaa. Antibiootti voi muuttaa luontaista immuniteettia niin, että tauti pahenee tai uusi infektio iskee herkemmin.
Myös suoliston bakteeristo voi muuttua.
"Ihmisiä joutuu sairaalaan vaikeiden suolistokoliittien takia vain siksi, että he ovat syöneet antibiootteja, varsinkin jos he ovat syöneet usean kuurin peräkkäin", Hirsso lisää.
Turhien kuurien hinta on se, että bakteerien vastustuskyky antibiooteille lisääntyy.
Esimerkiksi korvatulehduksia ja keuhkokuumeita aiheuttavaan pneumokokkiin lääkkeet eivät enää pure yhä hyvin kuin ennen.
Mikä on sitten paras hoito flunssaan?
"Alkuvaiheen riittävä lepo ja lämmintä mustaviinimarjamehua oireita lievittämään", Hirsso vinkkaa.
Aikuiset sairastavat tyypillisesti 3-4 ja lapset 6-10 flunssaa vuodessa.
Milloin lääkäriin flunssassa?
Aluksi flunssa on usein virustauti, mutta jos se pitkittyy, bakteeritulehduksen mahdollisuus kasvaa.
Lääkäriin on syytä mennä, jos oireet jatkuvat yli 10 vuorokautta ja vaikeutuvat.
Komplikaatioon voi viitata sekin, että kuume häviää ensin mutta nousee uudestaan.
Tihentynyt tai muuten vaikea hengitys on syy hakeutua hoitoon.
Tupakoivien ja astmaa sairastavien hengitystieinfektioihin liittyy ongelmia useammin kuin muilla.
Määrätty antibioottikuuri tulisi syödä loppuun.
