Flunssa on viime viikkoina näkynyt Oulun seudulla työyhteisöissä, kouluissa ja terveysasemilla. Nyt liikkeellä oleva flunssa voi kestää viikon kaksikin. Merkkejä sen laantumisesta ei vielä ole.
Terveysasemilla flunssaa ovat sairastaneet asiakkaat ja myös hoitohenkilökunta. "Sijaisia ei ole juuri saatu. Olemme hoitaneet sen, mitä näissä puitteissa on voitu. Hätää ei ole vielä ollut. Joillakin asemilla tilanne on ollut vielä huonompi", kertoo Tuiran terveysaseman palveluesimies Irja Palosaari.
Myös vatsatautia on liikkeellä. Palosaaren mukaan taudit eivät vielä näytä olevan heikentymässä. "Meillä oli täällä torstaina kokous ja siellä yksi ja toinen yski."
Oulun poliisilaitoksella on podettu miehistövajausta muutaman viikon aikana. "Sairauslomat eivät varsinaisesti ole laitoksen toimintaa haitanneet, vaikka resursseja se on heikentänyt. Tarvittava määrä ihmisiä on kuitenkin kyetty töissä pitämään," kertoo apulaispoliisipäällikkö Juhani Saranki.
"Jos flunssa-aalto olisi tullut vaikka kuukautta myöhemmin, silloin tilanne olisi ollut toinen. Tuolloin väkeä olisi paljon pois töistä talvilomien takia", Saranki sanoo.
Myös poliisin lupahallinnossa flunssa on näkynyt. Työrutiineja on jouduttu hieman sen takia muuttamaan. Sairauslomat ovat olleet päivästä kahteenkin viikkoon pitkiä. "Joillakin on ollut erikoinen tauti niin, että kun parantumisen jälkeen on palattu työhön, on tauti iskenyt uudelleen", kertoi hallinto-osaston johtaja Pekka Mikkola.
Influenssaa liikkeellä epidemiana
Suomessa on nyt liikkeellä flunssaa eli nuhakuumetta ja influenssaa, jotka usein sekoitetaan keskenään. Tartuntatautilääkäri Eeva Ruotsalainen Kansanterveyslaitokselta korostaa niiden eroa.
Taudit on helppo erottaa oireiden perusteella. Influenssassa taudinkuvaan kuuluvat äkillisesti nouseva korkea kuume ja voimakkaat lihassäryt.
Flunssan oireina ovat taas nuha, tukkoisuus, kurkkukipu, päänsärky, lievä kuume ja vetämätön olotila.
Influenssa ylsi epidemiatasolle tammi-helmikuussa. Samaan aikaan influenssaepidemian kanssa on menossa RS-virusepidemia, jonka huippu oli tammikuussa. RS-virusepidemiat noudattavat Suomessa säännöllistä kaksivuotisjaksottelua; parittomina vuosina esiintyy pieni kevätepidemia ja seuraavassa vuodenvaihteessa rajumpi talviepidemia, kuten tänä vuonna.
Ruotsalaisen mukaan RS-virukseen sairastuvat tyypillisesti alle nelivuotiaat lapset. Vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla se voi aiheuttaa flunssan kaltaisen taudinkuvan.
Virukset kiertävät ympäri maailmaa ja Suomeenkin ne tulevat nopeasti matkustamisen myötä. Sairastavuuteen vaikuttaa paljon influenssarokotteen ottaminen.
Lapsilla rokote kuuluu rokotusohjelmaan ja myös kaikki yli 65-vuotiaat sekä riskiryhmät saavat ilmaisen rokotteen.
Jos rokotetta ei ole ottanut, influenssa voi olla varsin rajuoireinen. Oireiden kestoa ja taudin rajuutta lieventävää reseptillä saatavaa viruslääkettä on olemassa. Jos sen haluaa, olisi lääkärille mentävä kahden päivän kuluessa oireiden alkamisesta.
"Muutenhan tauti menee itsestään ohi. Lepo ja riittävä nesteytys ovat hoitokeinoja."
Kansan parissa kulkevan käsityksen mukaan pakkanen tappaa virukset ja leuto talvi taas levittää niitä. Näiden asioiden välillä ei Ruotsalaisen mukaan kuitenkaan ole löydetty syy-yhteyksiä.