Fla­men­co vei jo koko käden

Ei ole kyse pikkurillin antamisesta houkutukselle, ei. Anna Murtolan on vienyt flamenco. Flamenco on asenne: "Vauu, että toi oli kyllä tosi flamencoo, jos joku tekee jotain siistiä!"

Anna Murtolan on vienyt flamenco.
Anna Murtolan on vienyt flamenco.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Ei ole kyse pikkurillin antamisesta houkutukselle, ei. Anna Murtolan on vienyt flamenco.

Flamenco on asenne: "Vauu, että toi oli kyllä tosi flamencoo, jos joku tekee jotain siistiä!"

Mutta onko Anna, 20, flamenca? Asenteen lisäksi hän huutaa vastaukseksi kehään kokemusta ja taitoa. Että ei hän - ainakaan vielä - ole. "Vaikka onhan tämä mulle enemmän kuin harrastus."

Jos sanoo harrastavansa, niin ehkä ensimmäiseksi toiselle mieleen tulee, että käy kerran viikossa flamencotunneilla. Mutta se tapaus ei ole Anna Murtolaa.

"Flamenco on jokapäiväistä. Aina päässä. Yht'äkkiä voi vaikka liikenteestä kuulla flamencorytmin. Että kyllä sitä on aika hurahtanut."



Bajo Ceron
kyydissä


Tänään maanantai 28.7. Anna Murtola, kuudennesosa Bajo Cerosta nousee jossain vaiheessa iltaa toisen bajocerolaisen kuudenneksen kanssa tuomaan Tampereen IX flamencoviikon avajaisjatkoihin oululaishyppysellisen. Laulu lähtee Annasta, soitto Veli-Mikko "Kili" Kaupista.

Bajo Cero on keskituoretta verta Anna Murtolan 2000-luvun kestäneessä flamenco-elämässä tai oikeastaan aika tuoretta. Keväällä 2003 syntyneen bändin jäsenet ovat Pohjoisen Flamencon väkeä; kitaristit Okko Meinilä ja Joonas Widenius, tanssijat Elina Lehtola ja Kaisa Hirvaskoski, Kilin soitin on varsinaisesti pumpussa cajon.

"Paljon on treenattu yhdessä. Tosi harmi, ettei ollut kaikilla tilaisuutta nyt lähteä yhdessä esiintymään." Julkialustana on Oulussa toiminut Cafe Milou. Ja toimii edelleen. Tulossa on keikka, kolmas.



Hän mistä
löysikään laulun


Tampereen IX viikon laulukurssi on Anna Murtolan historiassa toinen. Eikä paria suvea pidemmälle taapäin tarvitse peruuttaa, kun ollaan hänen flamencotarinansa untuvikkopisteessä.

"Olin lukioon menossa. Teki mieli tehdä jotain liikunnallista. Halusin kuitenkin sellaisen tanssiharrastuksen, mitä ei ihan kaikilla oo. Siis ei mitään diskoa tai... Oma juttu, sellaisesta saa irti." Se antaa persoonalle tilaa.

"Suunnilleen tiesin millaista flamenco on; raamit, tyyli. Mutta kyllä kaikki oli periaatteessa uutta."

Musiikkikinko?

"Se erityisesti! Ja oli enemmänkin niin, että voi kun on ihana kitaramusiikki, mutta laulu kuulosti aika kauhealta!" Pohjoisen Flamencon oman, tosin nyt tyrehtyneen laulukerhon myötä asenne vaihtui, pohjaa kun oli:

"Olen laulanut aina. En voi kuunnella musiikkia laulamatta mukana; varmaan kanssaihmisille joskus kärsimys. Mutta musiikinteoriapohjaa mulla ei ole."

Pinttynyt käsitys flamencolaulamisesta on lähellä Annan omaa untuvikkovaihetta: "Sitä parkumista ja että huudetaan vaan paljon aijaijaii"

"Näen flamencolaulun äärimmäisenä antautumisena. Antaa kaiken tunteen äänessä ulos itsestään tai ainakin parhaimmillaan flamencolaulun vakavimmissa tyyleissä. Ei laulun tarvii nimenomaan olla rumaa, mutta siinä ei myöskään tarvitse välittää, jos ei kuulosta kauniilta tavalla, mikä on 'musiikki-ihanne'."

"Tykkään laulaessa ajatella, että kerron tarinaa." Mutta flamencolaulujenkin joukossa on sanoituksia joitten edessä on päätön tunne: "Aika klassinen esimerkki on tää, että ' heitit minua sitruunalla, se osui keskelle otsaani'."



Kurkotus kohti Granadaa


Oulun yliopistossa arkeologiaa opiskeleva Anna Murtola siis laulaa ja tanssii. Flamencon pyhän kolmiyhteyden viimeiselle saarekkeelle, soittamaan hän ei aiokaan.

"Jos tästä jotakin kuuluvampaa tai näkyvämpää joskus on tullakseen, se tulee varmaan olemaan nimenomaan kuuluvaa. Tanssi on enemmän mulle hauskanpitokeino, mutta laululla voin kertoa enemmän. Koen että ääni pistää ihmisen kuuntelemaan."

Ja ääntä kohti kulkee ajatus, suunnitelma vaihto-opiskelupaikasta Espanjassa.

"Oulun yliopiston arkeologian oppiaineella on satumoisin vaihtopaikka Granadan yliopistossa. Ja Granadahan on Andalusiaa, flamencon sydänsijaa." Niin että vaa'assa painaa muukin kuin arkeologia: "Ei sinne menoa enää pysty kiertämään!"



Flamencoiset nettiterveiset


Oletko kartuttanut musiikkikirjastoasi vai lainaatko musaa?

"Kirjastostakin nykyään löytyy flamencomusiikkia, se on totta. Mutta eipä levykaupan tarjonta Oulussa suuri ole. Internetradiota www.live365.com/stations /wardmead kuuntelen, se on tosihyvä. Sivulta saa lukea kuka esittää ja levytiedot löytyy helposti. Käytän muutenkin hirveesti nettiä, Pohjoisen Flamencon www.pohjoinenflamenco.fi linkeistäkin löytyy paljon."

"Netin kautta olen etsinyt tietoja Granadasta, että mistä niitä laulutunteja saisi ja mitä maksaa, mutta tahtoo olla enemmän tanssitunteja siellä. Mutta kyllä mä sinne vielä pääsen. Ja selvän otan."

Ilmoita asiavirheestä