Euroopan pohjoisin ja eteläisin kulttuuri kohtaavat tänään perjantaina ja huomenna lauantaina Oulun kauppatorilla. Poro-Feria on pohjoisen flamencofestivaalin (Oulu-Feria) ja saamelaisten kulttuuriviikon yhteinen lähtölaukaus. Laavukylän suojissa kuullaan muun muassa joikuja ja nähdään flamencoesityksiä.
"Saamelaisessa joiussa on myös tunnistettavissa samankaltaisia tunnelmia omaleimaisen äänenkäytön osalta kuin flamencolaulun alkuperäisimmissä muodoissa. Wimme Saaren ja Krista Saarasen yhteinen improvisaatiohetki on varmasti mielenkiintoinen: siinä joiku säestää flamencotanssia talvisen taivaan alla", arvelee Oulu-Ferian taiteellinen johtaja Anna Murtola.
Flamencofestivaali erkanee itsenäiseksi tapahtumaksi lauantai-iltapäivänä lapsille suunnatun flamencotanssiteoksen myötä ravintola Torerossa.
Toisen kerran järjestettävällä festivaalilla halutaan tehdä pohjoisen flamencokulttuuria tunnetuksi. "Vastaavia festivaaleja on järjestetty jo kauan Etelä-Suomessa. Koska välimatkat ovat pitkiä, halusimme pohjoiseen oman festivaalin", Murtola kertoo.
Hänen mukaansa festivaalin, ja samalla oululaisen flamencovuoden kohokohta on, kun espanjalaiset alan ammattilaiset tulevat Ouluun esiintymään ja opettamaan.
"Tämän vuoden ohjelma on erityisesti lähellä sydäntäni, sillä flamencolaulun opettajani Granadasta, David Sorroche, saapuu paikalle."
Tänä vuonna on haluttu tuoda esiin myös paikallista flamenco-osaamista. Esiintyjäkaartiin kuuluvat oululaiset flamencoyhtyeet Bajo Cero, La Pandilla ja Los Rocieros. Lisäksi nähdään Elina Lehtolan ja Saara Kaakisen esikoistanssiteos El Fuerte ja teatteriryhmä Unikomppanian Kaikkiin neljään tuuleen -teos.
Flamencokulttuuri elää eräänlaista renessanssia Oulussa. "Kaupungin flamencopioneerit ovat aktiivisia ja nyt myös uusi tekijöiden ja sukupolvi on nousussa kohti ammattilaisuutta."
Paikallisen flamencoyhdistyksen suojissa toimii myös flamencolaulukerho, jossa on mahdollista perehtyä harvinaisempaan flamencolauluun. Murtola laulaa myös itse Bajo Cero ja La Pandilla -kokoonpanoissa.
"Flamenco vei mennessään, kun aloitin tanssitunnit lukioikäisenä. Musiikki ja ilmaisun vahvuus vetivät puoleensa. Kun totuttelin hieman flamencomusiikin estetiikan maailmaan, lähdin kokeilemaan laulamista."
Pohjoismainen flamenco on espanjalaisista perinteistä ammentavaa mutta myös omanlaistaan.
"Flamenco puree pohjolassa ainakin yhtä kovasti kuin pakkanen. Yksi flamencon suosiota selittävä tekijä on, että se koetaan oman kulttuurimme vastakohtana: jäyhät suomalaiset kaipaavat tulisia rytmejä. Toisaalta suomalainen melankolia on ihan yhtä kantava tunne kuin espanjalainen tulisuus."