Belgian Antwerpenissa kahvilabaaria pyörittävä Marcel Cools ei ole turhan kiintynyt kotimaahansa. Hän ilmoittaa reippaasti olevansa valmis lakkauttamaan koko Belgian.
-- Flanderin alueen pitäisi itsenäistyä. Siihen menee tosin ainakin kymmenen vuotta, hän sanoo baaritiskinsä takaa.
Cools on hollanninkielisen Flanderin äärioikeistopuolueen Vlaams Belangin kunnallisvaaliehdokas. Eikä hän ole kärkevine mielipiteineen yksin. Puolueen odotetaan saavan Antwerpenissa ensi sunnuntain vaaleissa lähes 40 prosenttia äänistä.
Vlaams Belang, suomeksi flaamilainen etu, on noussut jo monen kaupungin suurimmaksi puolueeksi. Populistinen liike ajaa Flanderin itsenäistymistä ja vastustaa siirtolaisuutta.
Puolueen mielestä nyky-Belgia on flaamien kannalta hyödytön rakennelma, joka syytää liikaa rahaa sekä ranskankieliselle Vallonian alueelle että Flanderiin tulleille siirtolaisille.
-- Ihmiset ovat kyllästyneitä. Flaamien rahat kuuluvat meille itsellemme, ei meidän kuulu maksaa muiden menoja, Cools painottaa.
"Me joudumme tekemään työt"
Vlaams Belangin suosion taustalla vaikuttavat muun muassa historiasta kumpuavat jännitteet flaamien ja vallonien välillä.
Tulonsiirrot rikkaasta Flanderista työttömyyden vaivaamaan Valloniaan ovat miljardeja vuosittain. Moni Vlaams Belangin kannattaja uskoo, että työttömyys on vallonien oma vika ja flaamit joutuvat syyttä maksumiehiksi. -- Minä esimerkiksi olen 60-vuotias ja kollegani tässä on 65. Me joudumme tekemään työt, kun iso osa valloneista vain seisoo tumput suorina, Cools puuskahtaa.
Sama koskee hänen mielestään siirtolaisia, jotka hyötyvät sosiaalituista. Siirtolaisvastaisuus onkin toinen Vlaams Belangin suosion tukipilareista.
Liian suuri syrjäytettäväksi?
Vlaams Belangin tiukat näkemykset kauhistuttavat perinteisiä puolueita, jotka ovat pitäneet sen pois vallasta keskinäisillä sopimuksilla.
Puolueen edeltäjä Vlaamse Blok kiellettiin rasistisena vuonna 2004. Vaikka seuraajapuolue on siivonnut ohjelmastaan pahimmat kärjistykset, ei se vieläkään ole salonkikelpoinen.
Vlaams Belangin vastustajat saivat lisää vettä myllyynsä viime kesänä, kun puolueen kansanedustajan veljenpoika ampui afrikkalaisen au pair -tytön ja tämän hoidossa olleen lapsen Antwerpenissa. Cools kiistää olevansa rasisti mutta myöntää, ettei hänen puolueensa miellytä kaikkia.
-- Jouduin laittamaan vaalijulisteeni toisen kerroksen ikkunoihin. Siellä ne ovat tarpeeksi korkealla, jottei niitä turmella, hän hymähtää.
Puolueen pitäminen syrjässä vallasta on kuitenkin käynyt aiempaa hankalammaksi, koska sen kannatus on noussut niin suureksi.
-- Ei se käy enää, meitä on liikaa, Cools sanoo.
Kuningas, jalkapallo ja belgialainen olut
Sunnuntain kunnallisvaaleja pidetään tärkeänä mittarina ensi vuoden parlamenttivaalien kannalta. Tuolloin Belgian yhtenäisyyden odotetaan nousevan yhdeksi keskeisistä vaaliteemoista.
Maltillisemmatkin flaamit katsovat, että Belgia toimii huonosti ja että flaamien autonomiaa tulisi lisätä. Vaikean hallintorakenteen vuoksi maassa on seitsemän eri parlamenttia. Tuloverotus ylittää keskituloisillakin 40 prosenttia.
Kaiken kukkuraksi kansallinen yhteenkuuluvuus on olematonta. Flanderin alueparlamentin johtaja Yves Leterme arvioi taannoin, että Belgiaa pitävät koossa lähinnä kuningas, jalkapallo sekä jotkut paikalliset olutmerkit.
60-vuotias Marcel Cools uskoo vakaasti, ettei nyky-Belgia hyödytä hollanninkielisiä flaameja.