Euroopan keskuspankin tekemät pankkitestit ovat lähtölaukaus pankkiunionille, arvioi Finanssialan Keskusliitto.
Testit ovat edellytys pankkivalvonnalle ja yhteisen kriisinratkaisurahaston käytölle.
- On tärkeää saada yhteiset pelisäännöt, joiden kautta kaikkia pankkeja kohdellaan yhdenmukaisesti niin normaaliaikoina kuin kriisitilanteissakin, sanoo FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi tiedotteessa.
Pankkien taseissa piilevät ongelmat on korjattava, ennen kuin yhteinen kriisirahasto voidaan ottaa käyttöön. Rahastoa aletaan kerryttää kaikilta euroalueen luottolaitoksilta kerättävillä maksuilla vuonna 2016.
Kauppi pitää EKP:n pankkitestiä merkittävänä ponnistuksena. Hän kuitenkin muistuttaa, että arvioinnin ulkopuolelle jää tuhansia pienempiä luottolaitoksia.
Suomalaispankit OP-Pohjola, Nordea ja Danske Bank ovat selvittäneet Euroopan keskuspankin johdolla tehdyn pankkitestin. Pankeilla on oltava testissä vähintään 5,5 prosentin ydinvakavaraisuus heikon talouskehityksen mallissa.
OP-Pohjolan ydinvakavaraisuus heikon talouskehityksen mallissa on 12,0, Nordealla 10,4 ja Danske Bankilla 13,4 prosenttia. Niin sanotussa stressitestissä arvioitiin pankkien vakavaraisuuden kehittymistä kahdessa talousskenaariossa vuoden 2016 loppuun asti.
- Heikon talouskehityksen skenaariossa suomalaispankkien ydinvakavaraisuus säilyi korkeammalla tasolla kuin arvioitujen pankkien keskimäärin ja vakavaraisuuden pudotus oli keskimääräistä tasoa, arvioi Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen tiedotteessaan.
Eurooppalaisten pankkien arviossa on selvitetty pankkien taseet vuoden 2013 lopussa ja tutkittu esimerkiksi niiden riskejä ja velkaantuneisuutta.