Tilaajille

Fiskars tun­ne­taan, mutta oletko kuullut Ström­for­sis­ta? Teol­li­nen kehitys alkoi rau­ta­ruu­keis­ta, idyl­li­set ruukit ovat saaneet uuden elämän mat­kai­lus­ta

Suomessa on toiminut ainakin 134 rautaruukkia, jotka olivat omavaraisia yhteisöjä. Ruukkialueilta löytyy myös todellisia kulttuurihelmiä kuten ainoa Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu Strömforsin kirkossa.

Strömforsin ruukki perustettiin Kymijoen läntisimmän haaran varrelle. Lähellä oli vesivoimaa ja metsää. Strömfors oli Suomen rautaruukeista viimeinen, joka toimi vesivoimalla vuoteen 1950 saakka. Ruukin seppä Tiia-Riitta Lahti esittelee museossa Suomen ainoaa toiminnassa olevaa vesivasaraa. Anne Laakso on pitänyt vuoden ympärivuotisesti a´la Talli -kädentaitopuotia. Ruukin kartanosta tuli Strömfors Bed & Bistro, kun turkulaissyntyinen Jukka Liponkoski alkoi pyörittää siinä ravintolaa ja hotellia. Opas Marjut Ståhls kertoo, että Helene Schjerfbeckin Strömforsin kirkkoon maalaamasta alttaritaulusta maksettiin nykyrahassa 5 000 euroa.
Strömforsin ruukki perustettiin Kymijoen läntisimmän haaran varrelle. Lähellä oli vesivoimaa ja metsää.
Strömforsin ruukki perustettiin Kymijoen läntisimmän haaran varrelle. Lähellä oli vesivoimaa ja metsää.

Suomessa on toiminut ainakin 134 rautaruukkia, jotka olivat omavaraisia yhteisöjä. Ruukkialueilta löytyy myös todellisia kulttuurihelmiä kuten ainoa Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu Strömforsin kirkossa.

Pajassa tulen ääressä takoo rautaa Strömforsin ruukin seppä Tiia-Riitta Lahti. Kesällä takominen keskeytyy vähän väliä, kun ruukkivieraat pistäytyvät katsomassa sepän työskentelyä.

– Talvella melkein säikähtää, jos oveen koputetaan, Lahti sanoo.