Suomalaiset korualan yritykset ottavat vain harvoin selvää, mistä niiden markkinoimat timantit on kaivettu, ilmenee kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksestä. Järjestön mukaan timanttien tuotannossa on merkittäviä ihmisoikeusongelmia.
Finnwatch kysyi 36 yritykseltä, miten ne varmistavat maahantuomiensa timanttien olevan sosiaalisesti vastuullisia. Kyselyyn vastasi 14 yritystä. Mukana kyselyssä oli timanttien maahantuojia, tukkureita, koruvalmistajia ja kultasepänliikkeitä. Suuri osa vastaajista ei Finnwatchin mukaan tiennyt, mistä maasta timantit on kaivettu.
- Vain yksittäiset Kanadasta tuotavat timantit ovat jäljitettävissä kaivoksille asti. Suomeen saattaa päätyä epäinhimillisissä oloissa tuotettuja timantteja Keski-Afrikan tasavallasta, Zimbabwesta tai Kongon demokraattisesta tasavallasta, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti toteaa tiedotteessa.
Lapset töissä kaivoksilla
Finnwatchin ruotsalaisen sisarjärjestön Swedwatchin tuore raportti timanttikaivosten työoloista Kongon demokraattisessa tasavallassa kertoo laajamittaisesta lapsityövoiman käytöstä, seksuaalisesta väkivallasta sekä kurjista työoloista Kasain ja Keski-Kasain maakunnissa. Finnwatchin mukaan alueen pienissä kaivoksissa työskentelee arviolta noin 8 000 lasta.
Finnwatchin mukaan alalla vastuullisuuden sertifiointiin käytettävä niin sanottu Kimberlyn prosessi ei tarjoa riittävää tietoa timanttien alkuperästä.
- Järjestelmästä saattaa nykymuodossaan olla jopa haittaa, sillä se auttaa valkopesemään kansainvälisille markkinoille tuotavien timanttien likaisen alkuperän, Kultalahti sanoo.
Finnwatchin mukaan Suomalaisten yritysten etujärjestöjen on ryhdyttävä toimiin timanttialan vastuullisuuden edistämiseksi.
Lisäksi järjestön mukaan Suomen tulisi toimia EU tasolla Kimberleyn prosessin uudistamiseksi.