Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera pitäisi tuoreen arvioinnin perusteella organisoida uudelleen. Finnverasta pitäisi muodostaa emoyhtiö, jonka alaisuudessa toimisivat erillisinä tytäryhtiöinä toisaalla kotimaan rahoitusta hoitava ja toisaalla viennin rahoitusta hoitava yhtiö.
Finnvera Oy on valtion täysin omistama erityisrahoitusyhtiö, joka aloitti toimintansa vuoden 1999 alussa, kun kotimaisen yritystoiminnan laina- ja takausrahoittaja Kera Oy sekä vientitakuu- ja erityistakauksia myöntänyt Valtiontakuukeskus yhdistettiin. Arvioinnin eli evaluoinnin on tilannut kauppa- ja teollisuusministeriö.
Arvioijat esittävät alueellisten korkotukien poistamista ja vastaavan rahan siirtämistä valtion luottotappiokorvauksiin.
"Silloin Finnveran riskinottoa voitaisiin lisätä ja toteuttaa erityisesti syrjäisillä alueilla vaikuttavampaa aluepolitiikkaa", sanoi kotimaan rahoituksen arvioinnin tehnyt kauppatieteiden tohtori Jarna Heinonen Turun kauppakorkeakoulun yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksesta esitellessään perjantaina arviointiraporttia.
Kotimaan rahoituksen organisointia pitäisi myös selkeyttää ja kauppa- ja teollisuusministeriön ohjausta Finnveraan yksinkertaistaa..
"Nykyisellään Finnvera saa useita erilaisia ja eri suunnista tulevia ohjausimpulsseja. Toiminnassa pitäisi enemmän kiinnittää huomiota rahoituksen vaikuttavuuteen ja tuloksiin. Nyt Finnvera näyttää usein 'puolivirastolta'. Finnvera voisi myös keventää ja yksinkertaistaa tuotevalikoimaansa", painottaa Heinonen.
Hän vahvistaisi Finnveran eri puolilla Suomea sijaitsevia aluekonttoreita pääkonttorin kustannuksella.
Finnveran pientuotteet kuten pien- ja naisyrittäjälainat saavat arvioijilta kiitosta. Niitä tarvitaan, koska varsinaiset pankit eivät ole niistä kovin kiinnostuneita.
Suurille vientihankkeille
oma riskijärjestelmä
Vientirahoitukseen arvioijat suosittavat niin sanottua kansallisen edun riskinottojärjestelmää, joka huolehtisi kaikesta sellaisesta valtion hyväksymästä takuutoiminnasta, joka on liian mittavaa tai liian riskialtista Finnveralle yksinään. Sellaisia hankkeita ovat esimerkiksi suurten laivatilausten valtiontakuut.
Kansainvälisen arvion tehnyt toimitusjohtaja Diana Smallridge International Financial Consulting Ltd:stä Kanadasta sanoo, että Valtiontakuurahasto voisi toimia kansallisena riskinottojärjestelmän osana.
Smallridge puuttuu myös verotukseen. Hänen mielestään Finnveran verotusta ei pitäisi katsoa valtion tulolähteeksi. Nykyään Finnvera maksaa vuosiylijäämästään veroa valtiolle muiden yritysten tapaan.
"Lähtökohtana on ilmeisesti ollut se, että jos Finnveralle myönnettäisiin verovapaus, se saisi kilpailuetua pankkeihin nähden. Finnvera ei kuitenkaan pysty tekemään verovähennyskelpoisia varauksia luottotappioiden varalta", painottaa Smallridge.
Hän esittää, että Finnveran ylijäämiä ei pitäisi verottaa. Silloin Finnvera pystyisi kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla muiden vientitakuulaitosten kanssa.
Arvioijat sanovat, että Finnvera on onnistunut perustavoitteessaan hyvin, vaikka kaikkia yhdistymisessä asetettuja synergiaetuja ei olekaan saavutettu.
Finnveran toimitusjohtaja Markku Mäkinen kehuu evaluointiraporttia kokonaisuudessaan erinomaiseksi. "Eräiden suositusten toteuttaminen vaatii nykyisen lainsäädännön muuttamista eli eduskunnan myötävaikutusta", painottaa Mäkinen.