Viime vuosina rahan hinta, korko, on ollut historiallisen alhaalla. Pankit vakuuttavat, että lainaa saa kaikkiin hyviin kohteisiin. Vieläkö valtio-omisteisen erityisrahoitusyhtiön Finnveran kaltaista laitosta tarvitaan pankkien rinnalle?
"Teoriassa tällaista organisaatiota ei tarvittaisi, jos maailma olisi kaupallisesti täysin avoin ja täysin rajaton eikä ketään kiinnostaisi Suomi-niminen maa. Kaupallisten rahoittajien tehtävä ei ole katsoa ensimmäiseksi Suomen kansantalouden etua. Markkinavoimat hakevat parhaita tuottoja alhaisella riskillä. Jonkun pitää kuitenkin ottaa riskejä kansantaloudessa, jos pitkällä tähtäimellä maahan halutaan synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa", painottaa Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.
Se tarkoittaa, että Finnvera ottaa pankkeja enemmän riskejä erityisesti uusien yritysten rahoittamisessa ja yritysten vientiponnisteluissa. Jos riskejä ei otettaisi, moni työpaikka jäisi syntymättä Suomeen. Tavoitteena on myös, että työpaikkoja syntyisi tasaisesti koko Suomeen.
Yritysten
sparrauskaveri
"Nyt Finnveraa tarvitaan vähemmän kuin lama-aikoina. Asiakkaamme voivat kuitenkin sparrata yritystutkijoidemme kanssa, miten ne ovat valmistautuneet muuttuviin tilanteisiin ja toisaalta hyödyntävätkö ne maailmantalouden kasvun mahdollisuudet optimaalisesti."
"Me olemme nimenomaan riskinjakajia yritysten perustamisvaiheessa, murrosvaiheissa kuten sukupolvenvaihdoksissa ja kansainvälistymisessä yhdessä pankkien kanssa", selvittää Heikkilä.
Hän muistuttaa, että muutosvaihetta elävällä yrityksellä ei ole historiaa tai taustaa, johon pankki voisi turvata. Yritykseltä voi puuttua myös tarvittavat vakuudet pankkilainan saamiseen, silloin tarvitaan Finnveraa.
Heikkilä painottaa, että perinteisen yritysrahoituksen hoitavat pankit ja riskinjaossakin pankki on pääroolissa.
Erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj ei voi kertoa yksityiskohtaisesti, mitä yrityksiä se rahoittaa ja kuinka paljon jokin yritys saa siltä rahoitusta tai takauksia.
Sama avoimuus kuten maataloustukien maksatuksessa ei ole mahdollista Finnveraa koskevan lainsäädännön vuoksi.
"Finnveran rahoitus ei ole suoraa valtiontukea, vaan lainoja ja takauksia eli maksullisia tuotteita. Meillä ei ole oikeutta luovuttaa tietoja asiakkaistamme. Finnveraa koskee pankkisalaisuus aivan kuten varsinaisia pankkejakin. Edes asiakkaanamme olevan yrityksen nimeä emme voi kertoa julkisuuteen ilman asiakkaan lupaa", Heikkilä selvittää.
Kaiken lisäksi Finnveran pitää toimia itsekannattavasti, mikä tarkoittaa, että sen pitää tuloillaan kattaa menonsa ja luottotappionsa, mutta varsinaista voittoa sen ei tarvitse omistajalleen tuottaa. Finnveran toimintapuitteisiin sisältyy se, että valtio kantaa osan luottotappioista. Koska Finnvera on nimenomaan riskirahoittaja, luottotappioita tulee enemmän kuin varsinaisilla pankeilla.
Varttuneet suomalaiset yhdistävät Finnveran sen yhteen edeltäjään Keraan. Finnvera syntyi, kun Kera sulautettiin ja Valtiontakuukeskuksen liiketoiminta liitettiin Finnveraan tammikuussa 1999. Kera eli vanha Kehitysaluerahasto syntyi 1970-luvulla, kun rahasta oli pulaa kaikkialla, luotot olivat säännösteltyjä ja rahan hinta oli hyvin korkea.