Toistaiseksi ihan hyvä, arvioi Finnveran Oulun aluekonttorin johtaja ja Pohjois-Suomen palvelualuejohtaja Pentti Kinnunen pienten ja keskisuurten yritysten tilannetta. Eikä hän - ainakaan vielä - näe tummia pilviä kertyneen niiden ylle varjostamaan ensi vuottakaan.
Koko maassa tilanne ei ole kuitenkaan yhtä hyvä kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Hallitus on ryhtynyt valmistelemaan erityisluottolaitoksensa Finnveran takausvaltuuksien roimaa korotusta, nostamista peräti 600 miljoonalla eurolla vaikeuksiin ajautuvien kannattavien yritysten pelastamiseksi.
Tavoitteena on turvata viennin häiriötön jatkuminen varmistamalla rahoitusjärjestelyjen riittävyys, jos pankit haluavat supistaa niissä omaa osuuttaan, Kinnunen avaa suunnitelmaa.
Näin on jo käynyt, minkä seurauksena esimerkiksi Finnveran Oulun aluekonttorissa yritysten rahoituspyyntöjen määrä on kasvanut tänä vuonna jo reippaasti yli 10 prosenttia.
Kinnunen ei näe kasvua kuitenkaan vielä "dramaattiseksi", vaikka syksyn mittaan Oulun konttori on saanut yrityksiltä poikkeuksellisesti myös sellaisia rahoituspyyntöjä, jotka ne ovat normaalisti hoitaneet pankkien kautta.
Koko maassa havaittu ilmiö on huomattu myös Finnveran Oulun aluekonttorissa. "Syksyn mittaan olemme saaneet harvinaisesti sekä takaus- että lainakyselyjä, joihin emme ole tavallisina aikoina törmänneet", Kinnunen myöntää.
Suomen Vientiluotto
saatetaan elvyttää
Finnveran takausvaltuuksien nostamista vaativan tilanteen jotkut näkevät Kinnusen mukaan jopa niin huolestuttavaksi, että keskustelu Suomen Vientiluoton elvyttämisestä on avattu. Finnvera Oyj fuusioi 2004 viennin rahoituspalveluita tarjonneen tytäryhtiönsä Suomen Vientiluotto Oy:n.
Aiemmin yritysten vientiprojekteja saatettiin sekä taata että luotottaa. Nykyisin Finnvera on keskittynyt pelkästään takuiden myöntämiseen. Kun rahoituskriisi nosti esille pankkien maksuvalmiusongelmat Elinkeinoelämän keskusliitto, EK on nostanut voimakkaasti esille vaatimuksen, että valtion on varauduttava osallistumaan myös viennin rahoitusjärjestelyihin.
Vientikaupat
kohta "kiven alla"
Kinnunen kertoo ymmärtävänsä huolen, mutta hänen mukaansa se ei ainakaan vielä ole ajankohtainen Pohjois-Pohjamaalla: "Käsittääkseni kaikki täkäläisten yritysten solmimat vientikaupat on pystytty rahoittamaan."
Rahoituksen sijasta Kinnusen mukaan ongelmaksi tulee muodostumaan enemmänkin se, saavatko yritykset ylipäänsä solmittua vientikauppoja. Monissa yrityksissä on jo kohdattu rahoituskriisin heijastukset reaalitalouteen; kauppojen koko on pienentynyt, niitä on ruvettu siirtämään ja jo jopa kokonaan peruttu.
Pohjimmainen huoli on vientikauppojen tyrehtyminen, ei niiden rahoittaminen, Kinnunen näkee.
Kaikki mukaan
riskejä jakamaan
Finnveran vientitakuiden myöntämisvaltuuksien korottaminen olisi Kinnusen mielestä silti hyvä varotoimi. Itse asiassa vientitakuiden kysyntä on lisääntynyt jo alkuvuodesta lähtien. Mitä isompia vientiprojektit ovat olleet, sen enempi niihin on tarvittu riskinjakajia. Jo ennen pankkien rahoituskriisiä Finnveran myöntämien vientitakuiden kysyntä kasvoi oleellisesti.
Nykytilanteessa myös Finnvera on käynyt aiempaa varovaisemmaksi. Sen selkeä viesti on se, että nyt myös pankit ja omistajat tarvitaan rahoituspaketteihin riskiä jakamaan. Kinnusen mukaan olisi aika haasteellista, että Finnvera yksin huolehtisi lisärahoituksesta: "Kyllä nyt yhteispeli korostuu, vaikka meidän rahoitusosuus tapauksittain jonkin verran kasvaisikin."