Finnet-liiton hallituksen puheenjohtajan Tauno Jalosen mukaan viestintämarkkinalakiin tekeillä olevat muutokset ovat mahdollisesti vanhanaikaisia jo syntyessääm.
Finnet-liiton hallituksen kokouksessa Raahessa puhunut Jalonen ruoti lainsäädäntöä verkko-operaattorin näkökulmasta.
"Jos lainsäädännön kehityksen lähtökohtana on yksityiskohtien säätely, voidaan olla varmoja, että viestintämarkkinalakiin tekeillä olevat muutokset ovat jo syntyessään vanhanaikaisia", Jalonen sanoi.
Jalosen näkemyksen mukaan sääntelypolitiikka on tuonut Suomen markkinoiden kokoon nähden maahamme erittäin suuren joukon uusia palveluoperaattoreita.
"Tiukka viranomaissääntely on ollut uusille yrittäjille oiva kasvualusta. Mikäli tietoliikenneverkkoja omistavien verkko-operaattoreiden toimintamahdollisuuksia edelleen kavennetaan hintakattosääntelyllä, seuraukset voivat olla kansallisen tietoyhteiskunnan kannalta ikävät", Jalonen totesi.
Yhtenä esimerkkinä sääntelyn vaikutuksista Jalonen mainitsi Pohjois-Amerikan suuren sähkökatkoksen viime vuonna. Jalosen mielestä regulaation paineesta sähköverkkojen laadusta ja ylläpitokustannuksista oli tingitty, jonka seurauksena oli valtaisa sähkönjakelun keskeytyminen.
Kiinteä ja mobiiliverkko samaan asemaan
"Jotta Suomi pysyisi tietoliikenteen osalta maailman kärkimaiden joukossa, pitää sääntelyn tavoitteet ja menetelmät arvioida uudelleen", myötäili Finnet-liiton toimitusjohtaja Seppo Toivonen.
Toivosen mukaan Suomen laajasta haja-asutusalueesta johtuva erityisasema on tunnustettava ja käytännön vaikutukset huomioitava myös viranomaisten kannanotoissa ja mielipiteissä. "Viestintäverkkoja tulee kohdella tasapuolisesti asettamalla kiinteä ja matkapuhelinverkko tasa-arvoiseen asemaan", vaati Toivonen.
Jalosen ja Toivosen mukaan laajakaistahinnoittelussa erityisesti maakuntien puhelinyhtiöitä on pyritty syyllistämään. Finnetin hallinnoima HMV-alue on ainoastaan 16 prosenttia Suomen pinta-alasta ja sillä asuu vajaa kolmannes suomalaisista eli vähemmän väkeä kuin pääkaupunkiseudulla.
"Puhelinyhtiöt ovat ilman yhteiskunnan tukea ja ilman EU:n rahaa ensimmäisinä rakentaneet alueilleen sataprosenttisen laajakaistapeiton. Hallituksen laajakaistastrategian tavoite miljoona laajakaistaliittymää vuoteen 2005 mennessä ei jää ainakaan Finnetin puhelinyhtiöistä kiinni", Jalonen ja Toivonen vakuuttelivat.