Järvenpää Finnet-konsernin ensimmäinen toimitusjohtaja Matti Makkonen, 50, uskoo vuorenvarmasti, että Suomeen mahtuu kolme valtakunnallista matkapuhelinoperaattoria. Finnet haastaa ruotsalais-suomalaisen Telia-Soneran ja Elisan Radiolinjan kilpaan asiakaspalvelussa.
"Ensisijaisesti haastamme itsemme palvelemaan suomalaisia teleasiakkaita kilpailukykyisellä tavalla, suomalaisella tavalla. Meille riittää Suomen markkinat", myhäilee Makkonen kotinurkillaan.
Makkonen ottaa Finnetiin lentävän lähdön, sillä hän jatkaa Nokian verkkopuolen yksikönjohtajana tammikuun viimeiseen päivään saakka ja siirtyy helmikuun alusta johtamaan uutta Finnet-konsernia.
Finnet on maakuntien ja isojen kaupunkien puhelinyhtiöiden uusi ponnistus. Etujärjestö Finnet-liitto, entinen Puhelinlaitosten liitto, on toiminut jo vuosikymmeniä. Nyt rinnalle nousee konserni, johon muun muassa sijoittuu alueellisten puhelinyhtiöiden yhteinen matkapuhelinoperaattori Dna Finland.
Suurin omistaja Finnet-konsernissa on Oulun Puhelin Oy yli kymmenen prosentin osuudella. Finnetin omistajina on 33 alueellista puhelinyhtiötä.
Sonerasta Nokian kautta
Finnet-konserniin
Makkonen on tehnyt näyttävän, 25 vuoden mittaisen uran Sonerassa. Hän aloitti 1975 tekemällä diplomityönsä Posti- ja lennätinhallituksen radio-osastolle. Silloin Suomi eli vielä käsivälitteisten autoradiopuheluiden aikaa.
Ensimmäinen iso projekti oli kaukohakujärjestelmän suunnittelu. Sitten vuodesta 1978 alkoi nmt:n suunnittelu.
"Se oli upeaa aikaa. Nmt oli maailman ensimmäinen automaattinen autopuhelinjärjestelmä ja kaiken lisäksi monikansallinen, kun siinä olivat kaikki Pohjoismaat mukana. Se oli myöhemmin esimerkkinä gsm-järjestelmän tulolle", muistelee Makkonen.
Makkosta on joskus sanottu leikillisesti mr. Tekstiviestiksi. Hän haluaa olla vaatimaton, mutta myöntää, että esitti aikoinaan myös tekstiviestejä kännyköihin.
"Tekstiviestit ovat laajan kansainvälisen yhteistyön tulosta. Taisin sanoa idean ensimmäisenä ääneen, mutta ei siihen aikaan ollut tapana rekisteröidä yhdessä kehitettyjä ideoita."
Finnetin joukkoa
tiivistetään
Makkonen kertoo, että hänen ensimmäisiä töitään on uuden konsernin tiivistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi.
"Se on hajautetulle ryhmälle iso askel. Kyse on vain maanlaajuisista liiketoimista, sillä jokainen puhelinyhtiö toimii täysin itsenäisesti omalla alueellaan.
Antaisiko konsernirakenne mahdollisuuden myös sellaiseen järjestelyyn, jossa kaikki maakuntien yhtiöt olisivat osa konsernia eli niistä tulisi Finnetin tytäryhtiöitä?
"Rakenne on mahdollinen, mutta se on Finnetin omistajayhtiöiden asia", kuittaa Makkonen.
Tytäryhtiö Dna
tärkein kasvatettava
Finnet-konsernin näkyvin ja tärkein tytäryhtiö on Suomen kolmanneksi suurin matkapuhelinoperaattori Dna. Tällä hetkellä Dna:lla on noin 400 000 liittymää, jotka on hankittu parissa vuodessa.
"Se on erittäin hyvä saavutus. Dna:n markkinaosuus voisi olla muutaman vuoden päästä 25 prosenttia. Se tarkoittaa noin miljoonaa liittymää", arvioi Makkonen.
Dna:n toiminta on vielä tappiollista, mutta kannattavuusraja ylittyy, kun yhtiö saa hankituksi noin 200 000 uutta liittymää.
Dna pääsisi liittymien määrässä heti tavoitteeseensa, jos se ostaisi Telian Suomen matkapuhelinliiketoiminnan liittymineen. Telialla oli viime vuoden lopussa oman ilmoituksensa mukaan 299 000 liittymää.
Makkonen kertoo, että entinen Finnet-liittolainen Elisa (Helsingin Puhelinyhdistys HPY) on nykyään täysin erillään Finnetin toiminnasta. Hänen mielestään nykyinen tilanne on selkeä kummankin osapuolen kannalta.
"Nyt ei ole näköpiirissä mitään sellaista, mikä lähentäisi uudelleen Finnetiä ja Elisaa."
Makkonen vakuuttaa, että Finnet ei etsi kumppania ulkomailtakaan, ei fuusioon eikä edes partneriksi.
"Me olemme suomalainen operaattori Suomessa. Kansainväliset yhteydet ovat kauppatavaraa ja niitä voi ostaa hyvin monelta kansainväliseltä operaattorilta."
Luottamus on
hyvin tärkeä arvo
Makkonen vakuuttaa, että hänen vastatessaan matkaviestinnästä Sonerassa ei syyllistytty teletietojen urkintaan, jota poliisi nyt parhaillaan selvittää.
"Luottamus operaattoriin on hyvin tärkeä asia eikä liity pelkästään Soneraan. Luottamus asiakkaiden keskuudessa on arvo, josta on pidettävä viimeiseen asti kiinni. Kaikki mikä lisää asiakkaan luottamusta yhtiöön on oikein ja kannatettavaa. Se, mikä vähentää luottamusta, on tuomittavaa."
Makkonen vertaa asiakkaiden luottamusta telealalla pankkitoimintaan. "Eihän pankkikaan saa hukata asiakkaan varoja. Teleoperaattorille ei kuulu, mitä tietoja asiakkaat verkoissa välittävät. Jo epäilytkin väärinkäytöksistä ovat vahingoksi koko toimialalle."
Soneran ex-toimitusjohtajaa Kaj-Erik Relanderia Makkonen ei halua luonnehtia. Hän ei myöskään puutu enemmälti Soneran Saksasta hankkimaan kolmannen sukupolven matkapuhelinlupaan eli umts-lisenssiin.
"Saksan umts-lupa oli taloudellisesti äärettömän kunnianhimoinen hanke. Umts on kuitenkin teknologia, jota aikanaan tarvitaan, sillä gsm:n kapasiteetti ei riitä loputtomiin."