Maailman lentoliikenne on elänyt pari viimeistä vuotta turbulenssissa, jota ennen ei ole nähty: New Yorkin terroristi-iskut syksyllä 2001, Irakin sodan odotus ja viimeksi Kiinassa puhjennut sars-epidemia.
Kaiken lisäksi maailmantalous kasvaa heikosti, jotkut maat hoippuvat taantumassa. Tuorein ilmiö on halpalentoyhtiöiden ilmestyminen perinteisten yhtiöiden reviireille myös Pohjoismaissa.
Joko näkyy merkkejä elpymisestä?
"Elpyminen on käynnistynyt. Sars antoi Finnairille kunnolla turpiin, koska Kiinan liikenne on meille niin merkittävä. Nyt sars ja sen pelko näyttäisi olevan voitettu, sillä elokuussa Aasian liikenteemme kasvoi kolmanneksen viime vuoden elokuusta", kertoo Finnairin pääjohtaja Keijo Suila.
Finnair on pystynyt lentämään vastatuuleen monia kilpailijoitaan paremmin, koska se on nykyään nettovelaton yhtiö, omavaraisuus on 45 prosenttia ja koneet ovat melko uusia.
Suila myöntää, että kaikesta huolimatta vuodesta 2003 muodostuu Finnairille tappiollinen vuosi. Yksistään toisella vuosineljänneksellä Finnair menetti 60 miljoonaa euroja tuloja, pääasiassa sars-epidemian vuoksi, joka vähensi rajusti lentomatkustamista Kaukoitään.
Maailman lentoyhtiöiden viimeinen huippuvuosi oli 2000. Finnair takoi tuona vuonna tulosta ennen veroja peräti 125 miljoonaa euroa.
Hintataso
laskee yhä
Tavallisen matkustajan mielestä lentolippujen hinnat ovat aina olleet hyvin korkeita. Suila kuitenkin vakuuttaa, että keskihintataso on laskenut ja laskee myös tulevaisuudessa.
"Siksi kustannustehokuutta pitää parantaa ja sitä työtä Finnair on tehnyt jo monta vuotta. Finnair kuuluu peruskunnoltaan maailman lentoyhtiöiden terveempään päähän. Me emme taistele rahoittajien armoilla kuten niin moni muu lentoyhtiö", muistuttaa Suila.
Finnair aloitti kevättalvella rajun, 1 200 henkilön vähennysohjelman ja se on purrut. Kesäkuun lopussa Finnairissa oli 877 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Finnair aikoo viedä vähennysohjelman läpi kokonaisuudessaan.
"Sillä me varmistamme tulevaisuuden kilpailukykymme. Finnairinkin pitää sopeutua yhä kovenevaan kilpailuympäristöön, jossa lippujen hinnat yhä halpenevat."
Aasia säilyy
painopisteenä
Finnairilla on Kiinan-liikennettä suhteellisesti enemmän kuin muilla lentoyhtiöillä. Se on Suilan mukaan tietoinen strategiavalinta. Suila pisti 1999 Finnairille tullessaan Aasian strategian uusiksi ja tulokset näkyvät nyt.
Pari viikkoa sitten Finnair avasi suorat reittilennot Shanghaihin Kiinaan. Sinne on nyt 11 lähtöä viikossa. Lisäksi Finnair lentää toiseen Kaukoidän suureen kohteeseen, Japaniin kuusi kertaa viikossa.
Kaukoidän liikenteessä Finnairilla on maantieteellinen etu puolellaan: Euroopasta on Suomen kautta nopeimmat yhteydet Aasiaan. "Pelkästään suomalaisilla matkustajilla meillä ei olisi mitään taloudellisia mahdollisuuksia Kaukoidän reiteillä eikä muillakaan kaukoreiteillä."
Halpalentoyhtiöt
tulleet jäädäkseen
Marraskuun ensimmäisenä 80 vuotta täyttävä Finnair on Suilan mukaan tarpeeksi notkea pitämään halpalentoyhtiöt loitolla.
"Tulokkaita on paljon. Kannattavaa toimintaa on vielä aika vähän. Suomessa ja maailmallakin on työttömiä lentokoneita ja työttömiä alan ihmisiä. Finnair on aina ollut vapaan kilpailun puolesta, kunhan pelisäännöt ovat kaikille samat. Uusille tulokkaille ei saa antaa erityishelpotuksia julkisista varoista, kuten ei vanhoillekaan."
Finnair osti elokuun lopussa osake-enemmistön ruotsalaisesta Nordic Airlink -yhtiöstä, joka lentää reittilentoja halpalentoyhtiömallin mukaisesti Skandinavian markkinoilla, mutta ei Suomessa.
"Me ostimme Ruotsista tuotantopohjan, jolla uskomme olevan hyvät kasvumahdollisuudet myös Norjassa ja Tanskassa."
Hän myöntää, että Air Finlandia ja Flying Finn ovat ottaneet osansa Finnairin lentomatkustajista.
"Paljon olennaisempaa on kokonaiskysynnän vaisuus. Uudet tulokkaat luovat myös lentobisneksessä uutta kysyntää. Nyt asiakkaat saavat ainakin vaihtoehtoja."