Kansallinen lentoyhtiö Finnair lentää edelleen paksussa hernerokkasumussa. Huolimatta kustannussäästöistä ja kannattaviin vuoroihin keskittymisestä Finnair ilmoitti viime viikolla massiivisista yt-neuvotteluista. Henkilöstö tyrmistyi, sillä tavoitteena on peräti 680 työntekijän vähennystarve.
Yhtiön viime vuoden tulos painui tappiolle. Sitä edellinen vuosi oli voitollinen ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Vuonna 2011 alkaneesta 200 miljoonan euron säästöohjelmasta puuttuu vielä noin 45 miljoonaa euroa.
Toimintoja on viime vuosina ulkoistettu, yhteistyötä lisätty ja henkilöstömenoja karsittu säästöohjelman mukaisesti. Mikään ei kuitenkaan tunnu riittävän kiristyneen kilpailun ja halpalentoyhtiöiden maailmassa. Lentoliikenteen markkina- ja kilpailukenttämuutokset vaikuttavat toimintaympäristöön arvaamattomalla tavalla.
Kotimainen lentoyhtiö yrittää sakkauksen jälkeen uutta nousua. Finnairia pidetään hyvänä, mutta vanhanaikaisena yhtiönä, jolla on vaikeuksia sopeutua ei enää edes niin uuteen kilpailutilanteeseen. Yhtiö on vedenjakajalla. Tulevaisuuden vaihtoehdot ovat vähissä, jos kotimaiset siivet aiotaan saada kantaviksi pitkällä aikavälillä. Tappiollista toimintaa on mahdoton jatkaa. Juuri siksi toiminta on saatava varmalle pohjalle ja kannattavaksi.
Jos omat rahkeet eivät riitä, silloin on katsottavaa avoimin silmin, minkälaiset uudet yhteistyöratkaisut tai muutokset omistuspohjassa ovat järkeviä, mahdollisia ja välttämättömiä. Vaikeassa taloustilanteessa valtio-omistajalla eli veronmaksajilla ei ole mahdollista pumpata yhtiöön rahaa.
Yhtiö on esittänyt avointa keskustelua Finnairin tulevaisuudesta ja omistusrakenteesta, sillä edessä on suuria investointitarpeita energiatehokkaan laivaston hankinnassa. Keskustelutarjoukseen on syytä tarttua.
Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto (vihr.) näytti jo varovaisesti vihreää valoa sille, että yhtiö perustaisi tytäryhtiön, jolta ostettaisiin matkustamohenkilökunnan palvelut. Epävarmaa kuitenkin on, pystyttäisinkö toimenpiteellä turvaamaan, että Finnair palkkaisi lennoille suomalaista työvoimaa. Viime vuodet henkilöstökuluja on karsittu palkkaamalla ulkomaista työvoimaa.
Suomalaisten kannalta on tärkeää, että kansainväliset yhteydet toimivat Suomeen ja Suomesta. Suorat lentoyhteydet ovat välttämätön edellytys vientiteollisuudelle ja investoinneille. Tiiviimpi liittoutuminen alan isompien pelurien kanssa voi osoittautua välttämättömäksi. Edellytyksenä on kuitenkin se, että suomalaisen lentoliikenteen tulevaisuus varmistetaan. Siksi kumppanuuksissa on varmistettava, että suomalaiselle partnerille jää riittävästi sananvaltaa eli enemmistö.
Yhtiö on sitoutunut vahvasti Aasia-strategiaan, joka tarjoaa laajat yhteydet maailmalle. Helsinki-Vantaan on pystyttävä pitämään hubiasemansa ja takaamaan myös kotimaan toimivat lentoyhteydet. Oulu on tässä Helsinki-Vantaan tärkein kumppani.
Pääkirjoitus