Lentoyhtiö Finnair aikoo panostaa yhä lisää Aasian-liikenteeseensä. Aasialaiset tuovat matkustajavirtaa myös Finnairin Euroopan-reiteille. Helsingistä on tullut pohjoiseurooppalaisille portti Kauko-itään.
Viime vuonna matkustaja- ja rahtitulot Aasiasta ohittivat kotimaan tuotot. Aasian osuus Finnairin myynnistä on noussut jo neljännekseen.
"Sars-epidemian isku kesti nelisen kuukautta ja meni onneksi ohi. Viimeisin vitsaus eli lintuinfluenssa on jäänyt marginaaliseksi tekijäksi", kertoo Finnairin pääjohtaja Keijo Suila.
Hän painottaa, että pelkästään suomalaisella asiakaspohjalla kaukoliikennettä ei olisi ollenkaan. Suomen väestö on kerta kaikkiaan liian pieni Finnairin noin 40 ulkomaan kohteeseen.
Finnairin rahtiliikenteessä Aasian osuus on kivunnut jo puoleen. Kiinan talous etenee yhä erittäin kovaa vauhtia; viime vuonna maan investoinnit kasvoivat liki kolmanneksella. Finnairilla on suunnitelmia tihentää Suomen ja Kiinan välisiä reittejä entisestään. Myös uusia kohteita saattaa tulla.
Finnairin historian suurin hintauudistus
Suila arvioi, että lentolippujen keskimääräinen hintataso laskee vuoden 2004 aikana edelleen. "Kaikkien lentoyhtiöiden on sopeuduttava pienempiin tuottoihin pysyvästi."
Hän uskoo, että Finnair pystyy lisääntyneestä kilpailusta huolimatta parantamaan kuluvan vuoden tulostaan.
Suila myöntää, että Finnairin viime vuoden tulos oli epätyydyttävä, tappiollinen. "Silti tuloksemme oli aivan kunniallinen, sillä se oli jo lähellä voittoa."
"Meillä on takana historiamme suurin hintauudistus: siirryimme puolustuksesta hyökkäykseen kaikilla reiteillä. Nyt lentolippujen hinnanmuodostus on asiakkaille läpinäkyvää. Asiakkaat näkevät, mistä he maksavat. Uudistuksen tulokset ovat olleet rohkaisevia."
Suila muistuttaa, että Finnairin tase on erittäin vahva, mikä antaa turnauskestävyyttä kisaan halpalentoyhtiöiden kanssa. "Finnair on aina kannattanut vapaata kilpailua. Toivotamme jokaisen uuden yrittäjän tervetulleeksi lentämään samoilla pelisäännöillä. Halvan hinnan tarjoaminen ei ole vaikeaa."
Maailman lentoliikenteessä on 15 500 lentokonetta, joista 2 000 seisoo parkissa ja odottaa parempia aikoja, talouden ja matkustamisen elpymistä.
"Monessa lentoyhtiössä kapasiteetin käyttöaste vaihtelee 20:stä 40 prosenttiin. Sellainen on taloudellisesti aivan tolkutonta. Alhaisen käyttöasteen lentoyhtiöllä on vain hinta kilpailutekijänä", selvittää Suila.
Finnairin käyttöaste on nykyään Suilan mukaan noin 70 prosenttia.
Finnair ei huolehdi
aluepolitiikasta
Vaikka Finnairilla on turnauskestävyyttä, on Suila huolissaan uusista hintamielikuvista. "Asiakkaiden käsitys oikeasta hinnasta on hämärtynyt, sillä lipusta ottavat osansa muutkin tahot kuin lentoyhtiöt."
Finnairin liikennepolitiikkaan on viime vuosina kuulunut, että se pyrkii eroon kotimaan heikosti kannattavista tai kannattamattomista reiteistään.
Yhteyksiä pieniin kaupunkeihin hoitaa Finnairin yhteistyökumppani kuten ruotsalainen Golden Air ja Finnairin Viroon rekisteröimä konserniyhtiö A/S Aero Airlines.
Golden Air lentää muun muassa Helsingistä Savonlinnaan, Seinäjoelle, Poriin ja Varkauteen. Aero lentää Jyväskylään, Kuopioon ja Maarianhaminaan. Kun Virosta tulee vappuna EU-maa, Aeron toiminta voi laajentua Suomessa entisestään.
"Finnair ei voi kantaa aluepoliittista vastuuta kannattamattomista kotimaan reiteistä. Golden Air lentää Suomen pienille kentille omalla tulosvastuullaan", kertoo Suila.
Hän muistuttaa, että Euroopasta saa etsiä maata, jossa olisi yhtä tiheä lentoliikenteen reittiverkko asukasta kohden kuin Suomessa.
Omistuksellisia kumppaneita Finnair ei kaipaa. Suila painottaa, että Finnairilla ei ole mitään syytä lähteä omistukselliseen kimppaan minkään lähiympäristössä toimivan lentoyhtiön kanssa, koska ne ovat hänen mukaansa taloudellisesti heikompia kuin Finnair.