Pääkirjoitus

Finnair putosi maan pin­nal­le

Finnair on selvinnyt hämmästyttävän hyvin lentoliikennettä ravistelevista muutoksista. Viime vuoden kehno tulos ja osakkuusyhtiö Aeron toiminnan yllättävä alasajo kuitenkin osoittavat, ettei menestys ole automaattista.

Finnair on selvinnyt hämmästyttävän hyvin lentoliikennettä ravistelevista muutoksista. Viime vuoden kehno tulos ja osakkuusyhtiö Aeron toiminnan yllättävä alasajo kuitenkin osoittavat, ettei menestys ole automaattista.

Lentoyhtiöillä ei ole mennyt viime vuosina erityisen hyvin. Terrori-iskut vuonna 2001, sars-pelot, halpalentoyhtiöiden esiinmarssi ja kallistunut polttoaine ovat ajaneet ahtaalle monet perinteikkäätkin yhtiöt. Konkurssejakin on nähty. Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva Finnair on tässä turbulenssissa selvinnyt jopa ihmeteltävän hyvin.

Yhtiö on tehnyt liiketoiminnassaan onnistuneita valintoja. Sellainen on ollut erityisesti panostus Aasian-liikenteeseen, toisaalta huonosti kannattavien reittien reipas leikkaus. Jälkimmäiset ratkaisut on huomattu myös kotimaassa. Finnairilla on ollut sellaista reagointikykyä, joka monelta suuremmalta toimijalta on puuttunut. Yhtiön valtti on myös sen hyvä maine. Se on pitänyt asiakkaat uskollisina, vaikka Finnairin lippujen hinnat ovat olleet korkeammat kuin monilla sen kilpailijoilla.

Silti viime vuoden tulos osoittaa, ettei Finnairkaan ole tunnoton markkinoiden muutoksille. Vajaan 15 miljoonan euron tappio ei ole järisyttävä, mutta kun sitä verrataan vuoteen 2005, voi puhua jopa romahduksesta. Ei siksi ole ihme, että toimitusjohtaja Jukka Hienonen esitteli tulosta jokseenkin nolona.

Tämän vuoden näkymät ovat hänen mukaansa kuitenkin aivan toisenlaiset. Niin sopii odottaa jo Hienosen itsensäkin takia. Uuden johtajan arvovalta on kovilla, jos yhtiö ei kuultujen lupausten jälkeen pääse selvästi voitolle.

Viime vuoden notkahdusta voi selittää parilla kolmella syyllä: kalliilla polttoaineella, yhtiön maapalvelun tappiollisuudella ja viime syksyn parin päivän lakolla. Polttoainelasku oli 90 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2005 ja syksyn lakon vaikutus tulokseen oli yhtiön mukaan 10 miljoonaa.

Jos polttoaineiden hinnat pysyvät nykyisellä alentuneella tasollaan, lentoyhtiön plussatulos näyttää tänä vuonna lähes automaattiselta. Kukaan ei kuitenkaan voi tietää, miten hinnat kehittyvät. Lähi-idän tilanteen kärjistyminen voi muuttaa tilanteen päivässä. Jo siksikin Finnairin on haettava kustannussäästöjä myös muulta.

Viime vuonna yhtiö yritti aloittaa uusien työntekijöiden palkkaamisen vanhoja työntekijöitä heikommilla palkkaehdoilla. Siitä seurannut kallis lakko sai yhtiön johdon kuitenkin perääntymään. Jos Finnair yrittää samaa uudestaan, on vaikea nähdä, millä keinolla se nytkään selättäisi työntekijäpuolen. Asia noussee kuitenkin esiin tulevana syksynä, kun nykyinen työehtosopimuskausi päättyy.

Tässä tilanteessa olisi ollut outoa, jos Finnair olisi tyystin lopettanut Tallinnaan perustamansa osakkuusyhtiön Aeron. Juuri virolaisyhtiön avulla Finnair on pystynyt pyörittämään Baltian ja useita kotimaan reittejä selvästi alemmilla henkilöstökustannuksilla. Hienosen mukaan Aerolle mietitään uutta tehtävää.

Tämä tehtävä voisi löytyä lomalentotoiminnassa, mutta edellyttäisi Aeron siirtymistä suihkukonekalustoon. Sitä kyllä maailmalta saa, mutta muutos veisi aikansa ja söisi rahaa. Vaikuttaakin siltä, ettei Finnairin johto oikein tiedä, mitä se Aerolla tekisi. Ehkä ensi syksyn työehtosopimusneuvottelujen jälkeen kuvio on kirkkaampi lopullisen ratkaisun tekoa varten.